Suomesta ei saa tulla vetytalouden sivustakatsoja

Maailmalla kohkataan juuri nyt paljon vedystä. Siihen onkin aihetta: EU on määritellyt vedyn Euroopan yhteiseksi strategiseksi alueeksi.

Saksa tukee omia vetyyn liittyviä tutkimus- ja yrityshankkeitaan avokätisesti ja aikoo selvästi ottaa kärkipaikan uudessa vetytaloudessa. Vedyn ympärille voi parhaimmillaan kasvaa öljyteollisuuden kokoluokan bisnes.

Huolestuttavaa on, että tällä hetkellä Suomi on vaarassa jäädä siitä sivuun.

Ilmastotavoitteiden karatessa käsistä on selvää, että ihmiskunta joutuu nopeuttamaan päästöjen vähentämistä reippaasti. Tähän on useita reittejä: hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen sekä kaikkein hankalimpienkin kohteiden sähköistäminen ja sähkön tuottaminen enimmäkseen uusiutuvilla energiamuodoilla.

Näihin kaikkiin voidaan hyödyntää vetyä.

Vety korvaa teollisuuden prosessit, joita ei voi sähköistää, kuten teräksen valmistuksessa tarvittavat korkeanlämpötilan reaktiot. Vety toimii myös energian varastointiin: sähköä voidaan muuttaa vetyä sisältäviksi yhdisteiksi, ne edelleen polttoaineiksi tai tarvittaessa takaisin sähköksi.

Tällä hetkellä aurinko- ja tuulivoiman varastointiin tarvitaan valtavasti akkuja, joiden valmistus vaatii harvinaisia metalleja. Niiden louhiminen ei yksinkertaisesti ole planeetan kannalta kestävää, eikä kierrätyskään tuota metalleja tarpeeksi.

Meidän täytyy löytää muitakin tapoja energian varastointiin kuin akut.

Vaarana on, että innostumme liikaa pelkästä vedystä eli kevyestä ja värittömästä kaasusta itsestään. Tällä hetkellä teollisuuden merkittävimmät vetyyn liittyvät avaukset koskevat vedyn tuottamista suoraan vientiin suomalaisella puhtaalla ja halvalla energialla.

Se ei saa olla ainoa tie. Muuten Suomesta tulee vetytalouden Kongo: maa, joka ei hyödynnä rikkauksiaan itse, vaan myy ne halvalla muille jalostettavaksi.

Tässä pitäisi ottaa mallia metsäteollisuudesta. Emme vie ulkomaille pelkästään sellua, vaan osaamista, teknologiaa ja korkeasti jalostettuja tuotteita. Näin pitäisi tehdä myös vedyn kohdalla: vety on terästä, elektroniikkaa ja insinööritaitoa.

Tarvitsemme Suomeen rohkeisiin ideoihin perustuvia demolaitoksia, joissa pääsemme näyttämään, että suomalaiset osaavat tämän. Teollisuuden pitää toimia nyt, ja valtion pitää tulla mukaan jakamaan uuden teknologian taloudellista riskiä.

Vety on merkittävä osa keinopaletissa, jolla muutamme yhteiskuntaa ja teollisuutta vähähiiliseksi. Se on harvoja aihepiirejä, jossa valtiot voivat poiketa EU:n yhteisistä tukisäädöksistä, jotta vety saataisiin nopeasti laboratorioista käyttöön.

Peliä rakennetaan nyt ja siihen pitää päästä mukaan heti. Huomisen hyvinvoinnin perusta luodaan tänään.

Jussi Manninen

Executive Vice President, Teknologian tutkimuskeskus VTT

Kansallisen biotalouspaneelin jäsen