Lukijan kolumni
Arno Kasvi:

Poissa ovat tuhannet pientilat lehmineen, lampaineen ja kanoineen – ja niiden myötä sekä pölyttäjähyönteiset että linnut

LUKIJAN KOLUMNI

Lapsuusaikani Etelä-Savossa yhden maatalon räystäillä pesi 30–40 räystäspääskyparia, haarapääskyt pesivät navetassa ja tallissa. Lisäksi oli useita talitiaisten ja varpusten pesiä sekä kottaraisperheitä pihapöntöissä.

Jokainen biologiaa harrastava tietää, että entisaikojen runsaita hyönteispopulaatioita ei Suomeen saada enää takaisin kurtturuusuja ja jättipalsamia pois repimällä. Poissa ovat ne tuhannet pientilat lehmineen, lampaineen, hevosineen ja kanoineen, jotka elättivät kokonaisen kirjon pölyttäjiä perhosista koppakuoriaisiin.

Peltojen kiviaidoissa asusti kivitaskuja sekä muita huomaamattomia pikkulintuja. Kun lasketaan kaikki tilalla pesivät linnut, poikasmäärä voi helposti päätyä 200–300 yksilöön.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Savolaiskylän lintujen poikasmäärä oli 1000–1500, koska erillisiä tiloja oli viisi. Kun kaikissa taloissa oli suurin piirtein sama määrä eläimiä ja lantaruumia.

Kaikki nämä pihassakin lentävät linnut saivat hyönteisruokansa pientilojen alueelta ja pääosin niiden ympäristöstä, jota ihminen oli ja on muokannut eri tavoin mieleisekseen sekä sopivaksi ruuan tuottamiseen.

Maajussin nurkissa oli turvallista pesiä, koska petolintuja vainottiin ja pienpetoja surmattiin nahkojen takia. Perhoslajit tarvitsevat lantakasoja, pientareita, soratien laitoja, heinäniittyjä ja viljapeltoja monine perinteisine rikkakasveineen meden imentää varten sekä toukkiensa ravinnoksi.

Pilvisinä, kylminä kesäpäivinä pääskyemot seurasivat karjaa ja keräsivät karjaa piinaavia, verta imeviä paarmoja ja kärpäsiä poikasilleen. Tätä katoavaa pölyttäjäpalvelua tuottivat jo ennen sotaa tuhannet pientilat, sekä evakoille ja rintamamiehille 1940-luvulla usein metsään raivatut laitumet uusia asutustiloja varten.

Lantakin on muuttunut täysin toisenlaiseksi tuotteeksi, kun karja syö viherrehua valkoisista paaleista vuoden ympäri.

Nyt pientilat ovat poissa, metsäpellot istutettu kuusille, ja kokonaisia kyliäkin on istutettu metsälle. Karjaa, jos sitä on, on teollisessa navetassa satamäärin.

Lantakin on muuttunut täysin toisenlaiseksi tuotteeksi, kun karja syö viherrehua valkoisista paaleista vuoden ympäri. Navetasta lanta kulkee vellinä säiliöön tai siirtyy koneistettuna suuriin aumoihin, eikä se ruoki enää tuhansia kuoriaisten ja hyönteisten toukkia, kuten tuhannet lantalat ja metsälaitumille pudonneet lehmänläjät.

Sitä miljöötä emme saa enää koskaan takaisin, jos kehitys jatkuu nykymalliin. Ne lajit, jotka olivat pikkutilallisten ja kotitarveviljelyn takia viihtyneet Suomessa tuhatmäärin Suomenlahdelta Oulun lääniin asti, ovat maatalouden rakennemuutoksen takia hävinneet valtakunnasta melkein kaikki, ja niiden mukana sekä pölyttäjähyönteiset että linnut.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ruotsissa on harkittu valtiopäivillä maksaa pientilojen perustajille ekstrabonusta karjan ja hyötyviljelyn pidosta, jos se ei ole muuten kannattavaa – vaikka talonpito olisi sivuelinkeino toisen ammatin ohella. Siitä on tehty eduskunnassa ehdotuksia, koska pientilat kaikkine elintoimintoineen loivat hyvät olosuhteet sekä hyönteisille että linnuille usein kaukana metsäisilläkin seuduilla, joilla ei muutoin olisi näitä viljely- ja karjanpitokulttuurista riippuvaisia lajeja ollut.

Puhumattakaan varmoista, vähääntyytyvistä leipä- ja hyötyviljalajikkeista, joita pitäisi siemenviljellä pahojen päivien varalle, kun ei apulantoja ole enää saatavilla.

Kirjoittaja on puutarhaneuvos.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Pasi Lehmuspelto
juuri näin on käynyt
Kaupungistuminen ja maatalouden muuttuminen ovat aiheuttaneet juuri tällaisen kehityksen, vanhanaikainen maaseutu on saavutettavissa, mutta halutaanko sitä oikeasti?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: juuri näin on käynyt
Muutaman vuosikymmenen Suomen kulkua seuranneena voin vastata, että ei haluta. Osa suomalaisista ja hallituksista on ollut valmis lopettamaan kaiken maatalouden Suomesta - seikka, johon toivottavasti Ukrainan sota on tuonut muutoksen? Mutta vaikka maataloutta Suomessa siedettäisiinkin, niin vahva pyrkimys on erittäin suuriin, teollisesti toimiviin suuryksiköihin. Luomu saa pikkuisen tukea, mutta mieluiten sitäkin pitäisi harjoittaa tosi isoissa yksiköissä. Pientilat ovat nähdäkseni kaikkien hallitusten tappolistalla.

Omasta puolestani en pidä tätä hyvänä. Moni voisi saada jos ei nyt leipää, niin ainakin leivän päällystä pienviljelystä, ja kuvittelen, että ehkä osa turvapaikanhakijoista voisi olla kiinnostunut tällaisesta mahdollisuudesta elättää itseään ja perhettään.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: juuri näin on käynyt
Pientilat alkoivat hävitä jo 70-luvulla. Sahasin Turku - Hki väliä useaan kertaan kuukaudessa vuosina 77-80 ja ihmetelin mikä maisemasta puuttui. Hevosia saattoi nähdä laitumilla siellä täällä, mutta lehmiä ei ainuttakaan, ei liioin lampaita.
Viimeisen kuoliniskun toi EU:n tukipolitiikka, joka tiputtaa pientilat jo kättelyssä.

Eikä lie auttane asiaa, että tilojen raakamaito luokitellaan nykyisin lähinnä ”ympäristömyrkyksi” joka ”sairastuttaa” ihmiset. Kumma kyllä noita vatsasairauksia ei vielä 60-luvulla tunnettu, vaikka maalla kaikki joivat sitä myrkkyä. Toki saattoi joskus jonkun vatsaa kipristää, mutta ne kaasut piereskeltiin pois, eikä siinä sen kummempaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.