Lukijoilta

Toisiolain ongelmat eivät koske vain harvinaissairauksia

Julkisuudessa on esitetty huolta siitä, että vuonna 2019 voimaan tulleen toisiolain (laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä) myötä harvinaissairauksien tutkimus ja hoito ovat vaarantuneet. Huoli on aiheellinen, mutta ei koske ainoastaan harvinaissairauksia, vaan myös tavallisia kansantauteja, kuten sydän- ja verisuonitauteja.

Suomessa on käynnissä useita eteneviä terveystutkimuksia, joissa kansalaisten terveydentilaa seurataan keräämällä tietoja heiltä itseltään, sekä täydentämällä näitä tietoja rekisteritietojen avulla.

Esimerkiksi vuonna 1978 aloitetussa kansallisessa Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät (LASERI) -tutkimuksessa seurataan 3596 henkilön väestöotosta lapsuudesta vanhuuteen. Rekisteritietojen hyödyntäminen on tärkeä osa tiedonkeruuta. Niiden avulla voidaan varmistua siitä, että tutkittavien itse ilmoittavat diagnoosit ja lääkehoidot ovat paikkansapitäviä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

LASERI-tutkimus on mukana kansainvälisessä konsortiossa, johon on yhdistetty kaikki merkittävät lapsuudesta aikuisuuteen jatkuneet sydän- ja verisuonitautien seurantatutkimukset. Toisiolain vaatimusten myötä emme enää pysty hyödyntämään rekisteritietoja osana tätä kansainvälistä yhteistyötutkimusta.

Tämä johtuu siitä, että toisiolain mukaan terveydenhuollon rekistereistä peräisin olevia henkilötason terveystietoja saa käyttää tutkimuksessa vain järjestelmissä, joiden on oltava auditoituja ja viranomaisen valvottavissa.

Tutkijoille ei enää toimiteta rekisteritietoja liitettäväksi tutkittavilta itseltään kerättyihin tietoihin kuten aikaisemmin. Sen sijaan tutkijoiden pitää luovuttaa kopiot kaikista tutkittavilta keräämistään tiedoista uudelle tietolupaviranomaiselle, Findatalle, joka toteuttaa tietojen yhdistämisen rekisteritietoihin ja antaa näin kootun tiedon tutkijoiden käyttöön erillistä maksua vastaan määräajaksi etäkäyttöjärjestelmän avulla.

Tämä käytännössä estää suomalaisaineistojen yhdistämisen ulkomaisiin aineistoihin, sillä ei ole realistista ajatella, että ulkomaalaiset kumppanit toimittaisivat kaikki omat aineistonsa suomalaiselle viranomaiselle maksusta etäkäytettäväksi.

Toisiolain tarkoituksena ei varmastikaan ole ollut tutkittavien itsemääräämisoikeuden rajoittaminen. Käytännössä näin on kuitenkin tapahtunut, kun lakia on alettu soveltaa tilanteissa, joissa terveystietojen tutkimuskäyttöön on tutkittavan suostumus.

Toisiolain tarkoituksena oli lisätä tietoturvaa siirtämällä tietojen käsittely valvottuihin etäkäyttöjärjestelmiin, niin, että tutkijoiden ei enää tarvitsisi huolehtia tietototurvasta. Etenevissä terveystutkimuksissa, joissa tutkittavilta itseltään kerättyjä terveystietoja täydennetään terveydenhuollon rekisteritiedoilla, toisiolain soveltaminen ei kuitenkaan käytännössä lisää tietoturvaa.

Tällaisissa tutkimuksissa tutkijoilla on hallussaan tutkittavien henkilötunnukset ja heiltä kerättyjä terveystietoja. Se, että kopiot tiedoista toimitetaan Findataan, ei poista sitä tosiasiaa, että henkilötiedot jäävät tutkimusryhmien haltuun, ja niiden pitää jatkossakin huolellisesti varmistaa tutkittavien tietosuoja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toisiolain tarkoituksena ei varmastikaan ole ollut tutkittavien itsemääräämisoikeuden rajoittaminen. Käytännössä näin on kuitenkin tapahtunut, kun lakia on alettu soveltaa tilanteissa, joissa terveystietojen tutkimuskäyttöön on tutkittavan suostumus.

Lain tulkintaa pitäisi selkeyttää ja todeta, että tutkittavan antaessa suostumuksensa siihen, että hänen itse antamiaan terveystietoja voidaan täydentää rekisteritietojen avulla, ei toisiolakia tulisi soveltaa. Tämä pitkälti ratkaisisi ongelmat, joita laki nyt aiheuttaa sekä harvinaissairauksien että kansantautien tutkimukselle.

Olli Raitakari

Akatemiaprofessori

Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin Väestötutkimuskeskuksen johtaja

Katso myös: Toisiolaki vaarantaa tutkimukseen perustuvan hoidon saamista

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.