Lukijoilta

Katse pois omasta navasta: korona riepottelee maailman köyhimpiä

Epa/Narendra Shrestha
Nepalissa puolet ihmisistä menetti toimeentulonsa toukokuussa 2021, kirjoittavat humanitaarisen työn asiantuntijat. Kuvassa nepalilainen myyjä kuljettaa vihanneksiaan turvaan monsuunisateilta, joita maassa on tällä viikolla koettu.
Nepalissa puolet ihmisistä menetti toimeentulonsa toukokuussa 2021, kirjoittavat humanitaarisen työn asiantuntijat. Kuvassa nepalilainen myyjä kuljettaa vihanneksiaan turvaan monsuunisateilta, joita maassa on tällä viikolla koettu.

Suomen koronatilanteessa mennään kohti valoisampia aikoja. Loppukesän aikana iso osa yli 16-vuotiaista suomalaisista on rokotettu, osa jopa kahdella rokoteannoksella. Rajoitukset vähentyvät ja sairastuneiden sekä menehtyneiden määrä laskee. Suomessa onkin nyt aika kääntää katse pois omasta navasta.

Monessa Afrikan ja Aasian maassa tilanne on nyt pahempi kuin aiemmin tämän pandemian aikana. Esimerkiksi Nepalissa koronatartuntaluvut lähtivät räjähdysmäisesti kasvuun loppukeväästä. Sairaalat täyttyivät ja lisähappi loppui, hautausroviot paloivat yötä päivää.

Köyhä Nepal kamppailee kansainvälisestä tuesta ison naapurimaansa Intian varjossa. Rokotteiden saatavuus ja tasapuolinen jako on maalle suuri haaste. Intiasta ostettavien rokotteiden saatavuus pysähtyi Intian omien tarpeiden kasvettua. Suomenkin tukema kansainvälinen rokoteohjelma COVAX on pysäyttänyt rokotetoimitukset maahan rokotepulan vuoksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Puolet nepalilaisista menetti toimeentulonsa toukokuussa 2021, kertoo Unicefin tuottama kyselytutkimus. Nepalissa merkittävällä osalla ihmisistä toimeentulo perustuu niin sanottuihin päivätöihin, joissa heidät palkataan lyhyiksi jaksoiksi avustaviin töihin esimerkiksi maanviljelyyn tai rakennustöihin.

Lisäksi miljoonat nepalilaiset ovat työskennelleet siirtotyöläisinä muissa Aasian tai Lähi-idän maissa. Pandemian myötä työt ovat loppuneet monelta. Sen seurauksena myös siirtotyöläisten rahalähetykset Nepaliin ovat tyrehtyneet.

Viime vuonna yhteiskunnan sulun myötä 8,2 miljoonaa lasta joutui Nepalissa pois koulusta. Opettajilla ei ole pedagogista eikä teknologista osaamista ohjata oppilaita etäopetuksessa riittävästi.

Monissa syrjäkylissä ei ole toimivaa internetiä tai muuta tarvittavaa teknologiaa. Oppilaat kyllä etenevät koronapandemian aikana luokka-asteelta toiselle, mutta taidot eivät vuoden aikana juurikaan kehity.

Jo valmiiksi oppimisvaikeuksista kärsivät oppilaat putoavat kelkasta hyvin nopeasti. Lisäksi sosiaaliset ongelmat kasautuvat.

Nepalissa koronatartuntaluvut lähtivät räjähdysmäisesti kasvuun loppukeväästä. Sairaalat täyttyivät ja lisähappi loppui, hautausroviot paloivat yötä päivää.

Kun vanhempien työt menevät alta, ei lapsia ole välttämättä varaa lähettää kouluun ja koulupudokkuus kasvaa. Myös kotiväkivalta ja epätoivo perheissä on lisääntynyt.

Siksi kouluissa ja kotona tulisi keskittyä erityisen paljon nuorten mielenterveyden tukemiseen. Köyhyyden kasvaessa on vaarana, että lapsityövoima sekä lapsiavioliitot lisääntyvät.

Ilmiöiden kitkemisessä on nähty viime vuosien aikana tärkeää kehitystä, mutta koronapandemian myötä tarpeet ovat kasvaneet entisestään.

Koronapandemia osoitti, kuinka hataralla pohjalla monen kehittyvän maan talous ja yhteiskunnan rakenteet ovat. Hätäapua, ruokaa ja käteisavustuksia tarvitaan pahimman yli selviämiseksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lasten ja nuorten koulunkäynti on turvattava. Lisäksi on vahvistettava ihmisten elinkeinoja ja yhteisöjen kestävyyttä jatkossakin. Tähän pitkäjänteiseen työhön tarvitaan pikaista tukea eri tahoilta. Euroopassa ei voida huokaista helpotuksesta, ennen kuin pandemia ja sen jälkiseuraukset saadaan hallintaan globaalilla tasolla.

Nepalissa toimivat järjestöt, kuten Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura ovat sitoutuneet antamaan humanitaarista apua sekä jatkamaan pitkäkestoista kehitysyhteistyötä.

Myös Suomen valtion tulisi vahvasti vastata sitoumukseensa saavuttaa 0,7 prosentin rahoitustaso bruttokansantulosta kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa avussa vuoteen 2030 mennessä. Pitkään näissä maissa toimineina järjestöinä tiedämme, että maailman köyhimmille tätä rahoitusta tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Eija Alajarva

Humanitaarisen avun päällikkö, Kirkon Ulkomaanapu

Miia Barrow

Humanitaarisen työn asiantuntija, Suomen Lähetysseura

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Kaikkein suurin ongelma
Surullinen tosiasia on, että maapallolla on yksinkertaisesti liikaa ihmisiä. Nykyinen tilanne ei ole kestävä, sen tajuaa jo ihan maalaisjärjelläkin. Lisäksi ilmaston lämpeneminen tulee supistamaan viljelyskasvien satoja ja pahentamaan nälänhätää. Ja jos pölyttäjien määrät vähenevät nykytahtia, ruoantuotanto suorastaan romahtaa. Tilannetta ei auta se, että ympäristöaktivistit eivät edes myönnä liikakansoituksen olevan ongelma. Humanismi menee realismin edelle.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Horsma
Vast: Kaikkein suurin ongelma
Porukka lisääntyy niin kauan kuin sitä tuetaan rahallisesti ja ruoka-apuna. Mikäs siitä lisääntyessä kun ruokaa ja rahaa tulee joka suunnasta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Kaikkein suurin ongelma
S.F., ihanko oikeasti tunnet ympäristöaktivisteja, jotka eivät näe liikakansoituksen olevan ongelma? Tai oletko esim. lukenut mediasta tällaisia mielipiteitä? Eiköhän valtaosa ihmisistä myönnä, että liikaväestö on paikoin ongelma. Jopa ympäristöaktivistit.

Hanukas, tuo on jo aika naurettava tuo kielikuva "rahaa tulee joka suunnasta". Nimenomaan köyhimmät lisääntyvät eniten. Käypä vaikka joskus tutustumassa Suomen kehitysapukohteisiin maailmalla, ei siellä ihan kulutusjuhlia vietetä. Merkittävä osa kehitysavusta päätyy väärin käsiin eli päättäjille ja virkamiehille, mutta vaurastuneina he eivät enää lisäännykään rajoittamattomasti.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
S.F.
Vast: Kaikkein suurin ongelma
"Eiköhän valtaosa ihmisistä myönnä, että liikaväestö on paikoin ongelma. Jopa ympäristöaktivistit."
- ympäristöaktivistien mielestä ongelma ei ole kehitysmaiden väestönkasvu, vaan teollisuusmaiden liikakulutus. Tämän seurauksena ihmisiä on sitten täällä Suomessakin peloteltu olemaan hankkimatta lapsia. Mutta samaan hengenvetoon nuo tahot haluavat tänne kehitysmaista ihmisiä paikkaamaan työvoimavajettamme. Siinä olen kuitenkin täysin samaa mieltä, että kulutusta on hillittävä, kierrätystä lisättävä ja energiatehokkuutta parannettava.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Horsma
Joku pahoittaa mielensä, mutta...
Suomen ei tarvitse olla koko pallon sosiaalitoimisto.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.