Lukijoilta

Miten päästään sote-ratkaisusta toimiviin palveluihin?

Ts/Tatu Lertola
Jokainen meistä tarvitsee hyviä lähipalveluja, sanoo kirjoittaja. Arkistokuvassa Liedon terveyskeskus.
Jokainen meistä tarvitsee hyviä lähipalveluja, sanoo kirjoittaja. Arkistokuvassa Liedon terveyskeskus.

Sote-ratkaisun pääasia jää helposti unohduksiin. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat meille kaikille tärkeitä. Kun poliittinen sote-ratkaisu lopulta saatiin tehtyä, pitäisi kaikki voimat suunnata siihen, miten kaikkien kansalaisten tarvitsemat palvelut järjestetään ja tuotetaan.

Hallituksella ja eduskunnalla on nyt näytön paikka. Sote-lait on tehtävä seuraavien kahden – kolmenkymmenen vuoden ajalle. Tehty ratkaisu merkitsee samalla myös alue- ja kuntahallinnon isoa uudistusta.

Hyvinvointialueet tuovat kolmannen päätöstason – maakunnat. Sote-palvelujen rahoitus merkitsee verotuksen uudistamista. Verotus ei saisi kiristyä. Sen oikeudenmukainen toteutus tulee olemaan vaikeaa niin eri alueiden kuin kuntienkin osalta.

Sote-uudistuksen pääasia on palvelujen yhdenvertainen saatavuus, terveyserojen kaventaminen ja palvelurakenteen toiminnallinen uudistaminen. Tämän pääasian onnistumiseksi on välttämätöntä löytää keinot tuottaa laadukkaita palveluja taloudellisemmin ja tehokkaammin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suurten ikäluokkien tulo eläke- ja vanhuusikään ja erikoissairaanhoidon kustannusten jatkuva nousu lisäävät julkisen talouden kustannusvajetta. Julkisen menotalouden kustannusten kasvua on pakko leikata, ja samanaikaisesti pitää turvata riittävien peruspalvelujen tarjonta ja saatavuus kaikilla alueilla asuinkunnasta riippumatta. Vanhoilla rakenteilla tämä ei onnistu.

On kysymyksessä uudistus, joka toteutuu ja onnistuu vasta toiminnan ja tekemisen tasolla. Erittäin tärkeää on hyvinvointialueiden järjestämisvastuun ja demokraattisen päätöksenteon toteutus.

Hyvinvointialue tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut itse tai yhdessä muiden alueiden kanssa ja voi ostaa yksityisten palvelutuottajien tai kolmannen sektorin palveluita. Oman palvelutuotannon ja yksityisiltä toimijoilta ostettujen palveluiden laatu- ja kustannustietojen on oltava julkisesti vertailtavissa.

Valmistelussa on turvattava uusien toimijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita. Hyvään tulokseen pääsemiseksi on uudistettava sosiaali- ja terveyspalvelut siten, että kaikista palveluista muodostuu ehjä kokonaisuus, jota johdetaan alueittain.

Sote-palveluiden rahoitus on uudistettava. Vaihtoehdot ovat valtion rahoitus tai hyvinvointialueille myönnettävä verotusoikeus.

Monikanavainen rahoitus tulee yksinkertaistaa ja sote-rahoituksen toteutus edellyttää myös budjettikehysjärjestelmää, jolla tehokkaasti voidaan seurata ja hallita kustannuksia. Valtion ohjaus vahvistuu.

Sote-lait on tehtävä seuraavien kahden – kolmenkymmenen vuoden ajalle.

Hyvinvointialueiden välille syntyy myös kilpailutilanne resursseista. Eri alueiden ja niiden kansalaisten yhdenvertaisuus palvelujen saannissa on turvattava. Kunnallisveroprosenttien alentaminen on ongelmallinen asia, joka voi tuoda merkittäviä eroja eri kuntien välillä siinä, miten kunnallisveron tuotolla pystytään rahoittamaan kunnille jäävät tehtävät.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sote-uudistus tehdään kuntien ja kuntayhtymien nykyisillä toimintaresursseilla. Mistään nollapisteestä tai kaiken muuttamisesta ei tarvitse lähteä liikkeelle. Paljon hyvää uudistustyötä on jo tehty.

On kuitenkin tunnustettava tosiasiat. Alueelliset ja kuntien väliset erot palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa ovat kasvaneet. Koronapandemiakin nosti esille monia vakavia puutteita.

Mielenterveyspalveluissa sekä lasten ja nuorten akuutti- ja kriisipalveluissa on liki hätätila useissa suurissa kaupungeissa. Ja miten turvataan kasvavan vanhusväestön tarvitsemat asumis-, hoito- ja hoivapalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuolto?

Avainasia on palvelujen asiakaslähtöisyys. Asiakasta on palveltava kohtuullisessa ajassa, oikeassa paikassa ja oikealla tavalla. Jokainen meistä tarvitsee hyviä lähipalveluja.

Terveyskeskusten ja sosiaalitoimen peruspalvelujen, lasten päivähoidon, ikäihmisten kotihoidon sekä palvelu- ja hoivakotien tulee toimia nykyisten toimintayksiköiden ja henkilökunnan resursseilla myös jatkossa.

Kuntien tehtävänä painottuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Ennaltaehkäisevän sosiaali- ja terveystyön sekä oikea-aikaisen kuntoutuksen tärkeitä palveluja on kehitettävä ja lisättävä.

Palvelurakenteen toiminnallinen uudistus on viime kädessä kiinni hyvästä johtamisesta, ammattitaitoisista työntekijöistä ja toimivista työyhteisöistä. Poliittisilla päätöksillä ei vielä saada aikaan parempia palveluja.

Iso työurakka on vasta alkamassa. Laajalla parlamentaarisella yhteistyöllä ja vastuullisella päätöksenteolla tulee varmistaa uudistuksen läpivienti ja turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen muutosten ja toiminnallisen uudistamisen vaatimat resurssit.

Risto Kapari, Turku

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

sosiaalineuvos (eläkkeellä)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
Ajatuksia heräsi
Päällimmäisenä ajatuksena: Jos seuraavassa hallituksessa keskusta ei ole mukana, voidaanko tehdä nopeassa tahdissa päätös hyvinvointialueiden vähentämisestä? Tämä merkitsisi melko varmasti sievoista säästöä. Yli 20 hyvinvointialueen - eli lempinimeltään maakunnan - takanahan ei käsittääkseni ole muita voimia kuin yksi ainoa, hiipuvan kannatuksen puolue. Eivät muut puolueet, eivät kansalaiset (laajassa mitassa).

"Oman palvelutuotannon ja yksityisiltä toimijoilta ostettujen palveluiden laatu- ja kustannustietojen on oltava julkisesti vertailtavissa." Kannatetaan! Sekä todellisten kokonaiskustannusten että mahdollisten asiakasmaksujen on voitava olla vertailtavissa. Ja sen laadun, samoin sekä kokonaislaadun (esim. vaikuttavuus) että asiakaskokemuksen.

"Valmistelussa on turvattava uusien toimijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita." Kyllä, tarjota pitää voida, mutta hyvinvointialueiden ei tarvitse ostaa. Yksityisten yritysten ideana on tuottaa voittoa, minkä vuoksi niiden on vaikea kilpailla tehokkaasti julkisen, ei-voittoa-tuottavan sektorin kanssa. Jos ne siihen pystyvät, on syytä panna paljon huomiota laatuun.

"Kuntien tehtävänä painottuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Ennaltaehkäisevän sosiaali- ja terveystyön sekä oikea-aikaisen kuntoutuksen tärkeitä palveluja on kehitettävä ja lisättävä." Tässä näen aika ison ongelman. Mikä on kunnan motivaatio ennaltaehkäistä terveysongelmia, kun kustannukset niistä eivät sada kunnan omaan niskaan? Jonkin verran motivaatiota tietenkin on, koska hyvinvoiva kuntalainen on kunnan oma etu. Kun kuitenkin kustannukset sairauksista ja vammoista menevät muualle, eikö tule erityinen houkutus säästää nimenomaan näistä, usein melko kalliista palveluista?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Ajatuksia heräsi
Hyvinvointialueet ovat olennainen osa Sote-uudistusta. Ne korvaavat kunnat ja kuntayhtymät. Ei kai niitä noin vain voida alkaa alasajamaan, vaikka Kepu jäisi oppositioon? Ja mistä ne säästöt tulisivat?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hima-Hönö
Vast: Ajatuksia heräsi
Vaikka hyvinvointialueet ovat olennainen osa Sote-uudistusta niin niitä tulee olemaan liikaa.
Tuo hallintohimmelien kasvattaminen vaikuttaa vain ylijäämäpoliitikkojen hyvinvointiin.
Järkevä määrä alueita ja riittävän laajoja asukaspohjaltaan niin säästöä syntyy jo siitä.
Tämä on oletukseni ja olen lukenut että moni itseäni viisaampikin on todennut tuon.
Soteuudistuksessa tarvitsisimme enemmän tekijöitä emmekä byrokraatteja.
ATK-asioissa kehutaan kuinka paljon tulee säästöjä mutta pitääkö ne ohjata turhiin kokoustajiin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sebulon
Vast: Ajatuksia heräsi
Parasta, kun olisi noiden hyvinvointialueiden sijaan tehty kuntaliitoksia. Suomessa ei tarvita alle 50000 asukkaan pikkukuntia. Jos esimerkiksi viisi kuntaa liittyisi yhteen, säästettäisiin neljän kunnanjohtajan, neljän kunnansihteerin, neljän koulutoimenjohtajan, neljän sosiaalijohtajan jne. palkat, lisäksi ei tarvittaisi neljää kunnanhallitusta eikä neljää kunnanvaltuustoa eikä neljiä kaikenlaisia lautakuntia, myös neljä kunnantaloa tai -virastoa voitaisiin myydä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Ajatuksia heräsi
Sebulon: "Suomessa ei tarvita alle 50000 asukkaan pikkukuntia." Ehkäpä ei. Keskittämisen ideologiaa puolustellaan ennen kaikkea taloudellisilla syillä. Voi olla, että isot yksiköt tulevat halvemmiksi kuin pienet - mitä sitäkin voi kyseenalaistaa.

Sen sijaan isojen yksikköjen heikkoja puolia on, että mitä isompi yksikkö, sitä kauemmas demokratia karkaa. Samoin yksilöllisyys ja identiteetintaju kärsivät. Jos ihminen ei pysty identifioitumaan esim. hallintoyksikköön, hän ei myöskään juurikaan sitoudu siihen, hän ei välitä siitä. Kuten tiedetään, tästä seuraa ongelmia.

Vaikka hallinto on ehkä halvinta järjestää isoihin yksikköihin, pitäisi kuitenkin ihmisten tasolla olla jotain ihmisenkokoisia yksikköjä, joihin kuulua, joihin leimautua, joilla identifioitua. Myös demokratia on paras viedä niin lähelle ihmistä kuin mahdollista. Samoin palveluita kaivataan ihmisten luokse sen sijaan, että ihmiset kulkevat pitkiä matkoja palvelujen luokse.

50 000 asukkaan "pikkukunta" on jo aika iso yksikkö ihmiselle. Toisaalta hallinnolle ja palvelujen järjestämiselle se saattaa olla tosiaan liian pieni. Aiemmin ihmiset asuivat kunnissa, kylissä, kortteleissa jne., tunsivat enemmän tai vähemmän yhteisönsä ja yhteenkuuluvuutta siihen, identifioivat itsensä sen mukaan (toki myös isompien yksiköiden) jne. Kuntaliitosten myötä vanhat yksiköt ovat lakanneet olemasta muuten kuin paikanniminä, joita niitäkään ei juuri käytetä palveluissa ja virallisissa yhteyksissä. Missä määrin ihmiset sitoutuvat näihin yhdistettyihin kuntiin?

Sebulon perää yhä suurempia kuntia, kenties pelkät hyvinvointialueet riittäisivät? Ehkä taloudellisesti hyvinkin perusteltu ajatus, mutta ei juurikaan ota huomioon ihmistä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.