Lukijoilta

Lastensuojelun asiakasperheiden nurjasta puolesta puhutaan paljon – perheillä on kuitenkin myös voimavaroja

Turun Sanomien toimittaja Esko Pihkala kirjoitti kattavan artikkelin Turun lastensuojelun tilanteesta (TS 31.5.). Muun muassa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden matala palkka on lisännyt rekrytointiongelmia, joiden keskellä myös hyvää tarkoittava, niin kutsuttu Hackneyn malli on lisännyt työn kuormittavuutta. Sillä on ollut vaikutuksia työntekijöiden jaksamiseen, vaihtuvuuteen ja ennen kaikkea lastensuojelutyön laatuun.

Turun henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen totesi samaisessa artikkelissa, ettei lehtien palstoilla kirjoittelu ole rakentavin tapa keskustella asiasta. Tästä huolimatta Turun lastensuojelun sosiaalityöntekijät kirjoittivat lehteen vastauksen (TS mielipiteet 16.6.).

Vastaustekstissään lastensuojelun sosiaalityöntekijät ilmaisivat, että sosiaalityöntekijöiden matalapalkkaisuus vaikuttaa lastensuojelutyön vetovoimaisuuteen ja työntekijöiden sitoutumishalukkuuteen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuudella on käytännössä lastensuojelutyön laatua heikentävä vaikutus.

Ulostulo oli rohkea veto lastensuojelun sosiaalityöntekijöiltä. Kirjoitus antoi uskoa ja toivoa meille vanhemmille – olette lasten ja heidän perheidensä asialla!

Lastensuojelun rakenteellisista ongelmista kärsivät lastensuojelun asiakkaana olevat perheet. Järjestelmän ongelmat vaikeuttavat entisestään perheen tilannetta – ajankohtaista ja tarkoituksenmukaista apua on vaikea saada.

Kriisiytyneessä lastensuojelun tilanteessa työntekijöiden vaihtuvuus vaikuttaa monella tavalla. Lastensuojelujärjestelmä nykyisine, hyvää tarkoittavine systeemisine malleineen jää irralliseksi, mikäli järjestelmässä itsessään olevia ongelmia ei ratkaista.

Lastensuojelun systeeminen malli edellyttää pysyviä sosiaalityöntekijöitä. Turvallisuus ja luottamuksellisuus voi rakentua vain riittävän pitkäkestoisessa ammattilainen-asiakassuhteessa.

Tämä ei toki ole uusi asia, sillä julkisuudessa asiasta on puhuttu vuosikymmeniä.

Talentian sopimusasiantuntija Tiia Oksanen kirjoitti myös oman mielipiteensä (TS mielipiteet 16.6.) työntekijöiden vaihtuvuudesta. Oksanen suuntasi viestinsä päättävän virkkeen päätöksentekijöille.

Niin ikään me kokemuskumppanit penäämme kuntavaalien myötä päivittyneen päättävän elimen perään, koska poliittisten päättäjien tahdolla on väliä rakenteellisten ongelmien ratkaisuissa. Ratkaisuissa, joilla on merkittäviä vaikutuksia pienen ihmisen arkeen ja elämään.

Lastensuojelujärjestelmä kajoaa perheen autonomiaan lainsäädännön puitteissa. Kenen tahansa suojamuurit alkaisivat kohota, kun joku tulee intiimialueelle.

Pääsääntöisesti julkinen keskustelu painottuu lastensuojelun käytännön reunaehtoihin, ja ennen kaikkea alleviivaa niiden puutteita. Keskusteluun hukkuu sekä lapsen että vanhemman ääni, se tärkein.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaikuttava ja eettisesti kestävä sosiaalityö huomioi perheiden osallisuuden lastensuojeluprosessissa.

Julkinen keskustelu painottaa usein lastensuojelun asiakkaina olevien perheiden nurjaa puolta – näin myös Pihkalan artikkelissa. Siinä nostettiin esiin suuret kaupungit, joissa on enemmän päihdeongelmaisia ja enemmän sitä ja tätä ongelmaa.

Lastensuojelussa olevien perheiden nurja puoli ja esiin nousseet ongelmat kätkevät taakseen kuitenkin perheiden käytettävissä olevat voimavarat.

Lastensuojelun asiakkuudessa olevat perheet joutuvat syystä tai toisesta kamppailemaan arjessa selviytymisestä, liittyen esimerkiksi taloudellisiin ongelmiin, päihde- ja mielenterveyspulmiin ja käyttäytymiseen liittyviin haasteisiin.

Kenen tahansa elämä olisi ankeaa, jos selviytymisestä muodostuu osa normaalia elämää.

Usein on niin, että koko perhe oireilee. Oire on signaali, että jotain tarvitsisi tehdä. Joskus tarvitaan ulkopuolista apua, koska perheen keino- ja resurssivalikoimassa on syystä tai toisesta vajetta. Avun hakeminen ei ole häpeä!

Lastensuojelujärjestelmä kajoaa perheen autonomiaan lainsäädännön puitteissa. Kenen tahansa suojamuurit alkaisivat kohota, kun joku tulee intiimialueelle.

Kun sosiaalityöntekijä vaihtuu useamman kerran vuoden aikana, voidaan todeta, että ei todellakaan synny turvallista ja luottamuksellista suhdetta. Jos joku muuta väittää, valehtelee.

Me vanhemmat, joilla on kokemusta lastensuojeluasiakkuudesta, olemme kouluttautuneet kokemuskumppaneiksi. Näin voimme omalta osaltamme vastata yhteisesti jaettuun ongelmaan. Voimme toimia nykyisten, lastensuojelun asiakkaina olevien vanhempien rinnalla työntekijöiden vaihtuvuudesta huolimatta.

Kokemuskumppanuus ei poista yhteiskuntamme ongelmia, mutta me voimme luoda jotain inhimillisesti merkittävää lapsiperheiden elämään lastensuojelujärjestelmän tämänhetkisistä puutteista huolimatta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kokemuskumppanin panos voi olla lapsen ja heidän perheidensä hyvinvoinnin kannalta pieni, mutta sitäkin merkittävämpi.

Lastensuojelun kokemuskumppanit:

Minna Aittala, Tanja Haapasalo, Veera Mäki, Kirsi Mäkinen, Susanna Salin, Jaana Aaltonen, Taija Leivo, Liisa Lindberg, Kaisa Oksanen, Jenna Kakko ja Sanna Saarto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Sivustaseuraaja
Aina vain naiset
Näissä lastensuojelun, vanhuspalvelun/hoidon ja kaikkien näiden välillä esiintyvien ongelmien esiintuojina ja kirjoittajina näkee lähestulkoon aina vain naisia, miksi? Eikö miehiä kiinnosta?
Tätä olen ihmetellyt kauan ja hartaasti.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
1350
Vast: Aina vain naiset
"kirjoittajina näkee lähestulkoon aina vain naisia"
Voisiko olla ihan vaan niin, että naisten silmin maailma näyttäytyy moniongelmaisempana?
Miehet on tyytyväisiä kun on lasi puoliksi täynnä ja naisilla on ongelmia kun tulokulma on siinä, että lasi on puoliksi tyhjä.
En tiedä, ihan vaan villi arvaus kun on huhuja kantautunut, että naisvaltaisilla aloilla niitä ongelmia (itseaiheutettujakin) kyllä riittää.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hima-Hönö
Vast: Aina vain naiset
Kaikkia arveluja voi esittää enkä puutu niihin. Mutta Sivustaseuraaja esitti hyvän kysymyksen.
Mietin että noilla aloillahan enemmistö työntekijöistä on olettaakseni naisia.
Mikäli he kokevat että muut vaikutusmahdollisuudet asioihin on esitetty eikä mitään tapahdu.
Silloinhan asioiden julkituomiseen ei ole paljon muuta vaihtoehtoa kuin julkinen kirjoitus.
Tämä on oletukseni sillä ainoastaan he jotka asioista kirjoittavat tietävät miksi he kirjoittavat.
Muistelen että aika moni kirjoitus on nimellä ja tittelillä kuitattu. Tuollainen lisää uskottavuutta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Aina vain naiset
Aika huvittava tuo näkemys, että lähinnä vain naiset keskustelevat julkisuudessa lastensuojelusta, vanhuspalveluista ja "kaikesta niiden välillä" siksi, että he ovat "moniongelmaisia" eli tyytymättömämpiä kuin miehet. Yleisesti ottaen julkinen keskustelu ei mitenkään vahvista käsitystä, että miehet ovat yleensä tyytyväisiä ja naiset tyytymättömiä! Senpä vuoksi juuri onkin kumma, että sosiaalikysymyksistä keskustelevat enimmäkseen naiset - ikään kuin alan asiat ja ongelmat eivät koskisi miehiä mitenkään.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.