Maaseutu

Liika individualismi on kurjistanut syrjäseutuja

Liikkuminen perustuu tänä päivänä individualismiin eli yksilökeskeisyyteen.

Suurin syy on nelikulma työ, asuminen, kauppa ja liikkuminen, joka jaksottaa ihmisen jokapäiväistä elämää. Yhteiskuntamme on kuitenkin unohtanut meidät, jotka olemme työvoiman ulkopuolella ja asumme kaukana taajamista. Kauppa on keskittynyt suuriin yksiköihin ja joukkoliikenne on supistunut.

Nyt ne yksilöt, joilla on mahdollisuus siirtyä paikasta A paikkaan B, ajattelevat tilannetta yksilökeskeisesti – ei siten, miltä se muista tuntuu.

Ongelmaa ei tunnista lainkaan niin sanotuilla suurilla kaupunkiseuduilla, sillä siellä on kauppa ja joukkoliikenne lähellä. Syrjäseuduilta on lähtenyt kauppa keskustataajamiin ostovoiman perässä, eikä se vanha sanonta kaupan kannattavuudesta pidä enää paikkaansa kaikkialla.

Syrjäseuduilta on joukkoliikenne supistunut, koska alueelta ei ole kannattavaa ylläpitää joukkoliikennettä. Käyttäjiä varmaan olisi, mutta ei kannattavasti. Eikä työmatkaliikennettä tarvita, koska työajat ovat muuttuneet – ja individualismin kannalta yksin on paljon mukavampi kulkea.

Tässä pieni, mutta selkeä esimerkki siitä, millainen on yhteiskuntamme individualismi, joka on sosiaalisen elämän vastakohta. Tämä suuntaus on jatkunut, ja sen estäminen tai jarruttaminen vaati isoja muutoksia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tällainen yksilökeskeisyys alkoi syntyä 70-luvulla. Tällöin muodostui maahamme keskiluokka, niin sanottu valkokaulusköyhälistö. Tämä väki erottautui tavallisesta työväenluokasta myös kauppakäyttäytymisessä ja työmatkakäyttäytymisessä. Ei käytetty oman kulmakunnankauppaa tai syrjäkylältä kulkevaa joukkoliikennettä.

Valikoimat löytyi työmatkalla marketista, eikä tarvinnut odotella joukkoliikennettä.

Näin jäi sinne syrjäseuduille asustelemaan ilman palveluita niin vanhukset, vammaiset kuin myös ne, jotka elivät muiden palveluiden varassa.

Tässä pieni mutta selkeä esimerkki siitä, millainen on yhteiskuntamme individualismi, joka on sosiaalisen elämän vastakohta. Tämä suuntaus on jatkunut, ja sen estäminen tai jarruttaminen vaatii isoja muutoksia.

On valitettavaa, ettei yksilökeskeisyydestä puhuta yhteiskunnassamme enempää.

Pertti Pokki (sd)

Sdp:n Varsinais-Suomen piirin varapuheenjohtaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
No enpä tiedä
Mielenkiintoinen näkemys, että syrjäseutujen rappeutumisen syy on individualismi.

Omasta mielestäni kaupungistumisen syitä on paljon, ja yksilöiden itsekeskeisyys ja oman edun tavoittelu ei ole niistä tärkeimpiä. Osin syynä on maailmanlaajuinen kehitys, jossa maatalous on tehostunut huomattavasti ja työpaikkoja löytyy lähinnä kaupungeista (jos niistäkään). Osin syynä on useiden hallitusten aika määrätietoinenkin pyrkimys edistää maaltapakoa ja keskittymistä; lukemattomat poliittiset päätökset vuosikymmenten, jopa sadan vuoden ajalta, hallitusten kokoonpanoista lähes riippumatta, on suunnattu vahvistamaan tätä kehitystä. Yksityisautoilun selvä suosiminen joukkoliikenteen sijaan on vain yksi tällainen tekijä. Sen osalta lienee lupa toivoa, että joskus vielä suunta muuttuu. Voimakas palvelujen ja kaiken muunkin keskittämisvimma on toinen tällainen tekijä. Vapaa markkinatalous, jossa pyritään nimenomaan suurimpiin mahdollisiin voittoihin eikä mihinkään muuhun, on vienyt paljon palveluita maaseudulta, koska kaupungeissa toiminta tuottaa paremmin. Jne.

Yksilön osana tässä kuviossa on yleensä lähinnä sopeutua. Useimmat sopeutuvat muuttamalla tai jäämällä kaupunkeihin, koska niin päättäjät haluavat. Esim. maalaisten syyllistäminen siitä, että ajavat yksityisautoja, on aika julmaa varsinkin tänä päivänä, kun sitä joukkoliikennettä ei kerta kaikkiaan ole. Ei toki tulekaan, jollei käyttäjiä ole, mutta tähän tilanteeseen on siis vienyt myös harjoitettu politiikka, ei pelkkä individualismi.

Mutta kenties erään melko vakituisen hallituspuolueen edustaja ei halua nähdä asiaa näin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: No enpä tiedä
No enpä minäkään, näin maaseudulla kasvaneen näkökulmasta katsoen.
Toit asiaan yhden mielenkiintoisen lisän. Kepu ajaa sarvet tanassa maaseudun asuttamisen asiaa ja samalla sen tyhjenemistä. Se mikä vielä nuoruudessani maalla oli normi – talkoot, niin heinänteossa kuin navetan, tai vaikkapa rantamökin rakentamisessa, tekee nykyään koneet.

Lähes jokaisella isännällä on sellainen arsenaali koneita kaikkeen tekemiseen, ettei siihen ulkopuolista työvoimaa tarvita. Ja yksilölle ei jää juuri vaihtoehtoja. Joko syöt tai kuolet.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.