Lukijoilta

Yritykselle kunnan kyky toimia ratkaisee – Liedosta saimme positiivisen kokemuksen

Marttiina Sairanen
Liedon kunnan henkilöstö ja johto osoittivat heti aktiivisuutta, kun kirjoittaja yrityksineen etsi yritystoiminnalleen sopivaa tonttia.
Liedon kunnan henkilöstö ja johto osoittivat heti aktiivisuutta, kun kirjoittaja yrityksineen etsi yritystoiminnalleen sopivaa tonttia.

Vajaa vuosikymmen sitten etsimme perheyritykselle (Kovanen) sopivaa logistiikkakeskusta Varsinais-Suomen alueelta. Eri vaihtoehtojen puntaroinnin jälkeen päädyimme Lietoon. Noin 20 000 asukkaan kunta vei pisimmän korren ammattitaidollaan ja yrittäjämyönteisellä asenteellaan.

Terminaalista on tullut pysyvä osa alueen elinkeinoelämää ja näin tulee olemaan varmasti vielä vuosikymmeniä.

Syitä Liedon onnistumiseen on monia. Tunnustelimme terminaalille paikkaa eri puolilta Varsinais-Suomea, pienemmistä kunnista ja suuremmista kaupungeista.

Lieto teki heti alkuun vaikutuksen. Kunnan henkilöstö ja johto osoittivat heti aktiivisuutta.

Muutama päivä yhteydenottomme jälkeen olimme jo maastossa katsomassa sopivia paikkoja. Heti alusta alkaen mukana oli kunnan johto ja rakennuspuolen vastuuhenkilöt.

Löysimme nopeasti sopivan tontin. Koska tontti oli yksityisen omistuksessa, kaupunki kätilöi meidät yhteen omistajan kanssa. Kaupat tuli. Tärkeintä oli ripeys rakentamisen kanssa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhden luukun palvelun ansiosta pääsimme aloittamaan rakennustyöt todella joutuisasti, kun rakennusluvan kanssa ei viivytelty. Myös kunnan ja yrityksen yhteistyötä vaatinut rakennustyö itsessään oli teknisesti ja ajallisesti yhteistyön nappisuoritus.

Liedon esimerkki kertoo, että tie menestykseen kunnissa ei koostu sankariteoista vaan laadukkaasta arjen tekemisestä.

Pienemmän kunnan – tai kaupungin – kilpailukykytekijät ovat joustavuus ja yhteistyö.

Liedon esimerkki kertoo, että tie menestykseen kunnissa ei koostu sankariteoista vaan laadukkaasta arjen tekemisestä.

Jos kunnalla on halua saada alueelleen yrityksiä, pienet asiat, kuten ammattitaito ja ongelmanratkaisuun keskittyvä ote, ovat yrityksille ratkaisevia. Palkinto tulee verotulojen ja työpaikkojen muodossa.

Varsinaissuomalaiset perheyritykset haluavat olla mukana entistä sujuvamman yhteistyön rakentamisessa kuntien ja kaupunkien poliittisen johdon ja virkamiesten suuntaan. Perheyritykset muodostavat maakunnan elinkeinoelämän perustan. Noin 71 prosenttia varsinaissuomalaisista yrityksistä on perheyrityksiä, joissa on töissä noin 47 prosenttia yritysten työntekijöistä.

Tärkeitä voittavan reseptin osia ovat esimerkiksi maankäytön suunnittelun pitkäjänteisyys, toimivat lupa- ja kaavoituskäytännöt sekä panostukset koulutukseen, jolla varmistetaan yrityksille ammattitaitoinen työvoima.

Lisäksi pitää huolehtia alueen vetovoimasta, johon kuuluvat asuntotarjonta, kaupan palvelut, liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä koulutustarjonta.

Koronan jälkeisessä ajassa kilpailu kiristyy entisestään, kun markkinoita jaetaan osin uudelleen ja yritykset etsivät uusia askelmerkkejä uuteen aikaan. Julkisen ja yksityisen entistä parempi yhteistyö antaa hyvät lähtökohdat menestykselle.

Heikki Kovanen

hallituksen puheenjohtaja, Kovanen Capital Oy

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Alexander Bargum

Perheyritysten liiton hallituksen puheenjohtaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.