Lukijoilta

Uimavesien laatu on on parantunut, mutta kehitys ei ole itsestäänselvyys

Ts/Mikael Rydenfelt
EU-ympäristölainsäädännön paimentamana uimavedet on saatu pääosin erinomaiseen tilaan, kirjoittaa Henna Virkkunen.
EU-ympäristölainsäädännön paimentamana uimavedet on saatu pääosin erinomaiseen tilaan, kirjoittaa Henna Virkkunen.

Tiistaina vietetään maailman merien päivää. Päivä muistuttaa puhtaiden merien elintärkeydestä koko planeetan, niin luonnon kuin ihmistenkin, hyvinvoinnin kannalta.

Hyvä konkreettinen muistutus teemasta on viime viikolla julkaistu Euroopan ympäristökeskuksen uimavesiraportti, jonka mukaan Euroopassa uimavesien laatu on parantunut huomattavasti viimeisen 40 vuoden aikana.

Vesien laatuun vaikuttavat monet eri tekijät, niin kaupunkien jäte- ja hulevedet kuin maatilojen karjankasvatuskin. EU-ympäristölainsäädännön paimentamana uimavedet on saatu pääosin erinomaiseen tilaan; Suomessa sisävesien uimarantojen vedenlaatu on 97-prosenttisesti erinomaista ja rannikoillakin lähes 90-prosenttisesti.

Tätä ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Edelleenkin on syytä varmistaa, että kaikki jäsenmaat myös noudattavat yhteistä lainsäädäntöä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ellei näin ole, seuraukset ovat rajat ylittäviä. Esimerkiksi Baltian maissa puutteet teollisuuden päästöjä koskevien sääntöjen noudattamisessa näkyvät vaarallisten aineiden ja ravinteiden lisääntymisenä kaikkialla Itämeressä.

Meret ja vesistöt on nyt nostettu näkyvästi esille myös uudessa EU:n Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmassa. ”Terveet meret, rannikko- ja sisävedet” on valittu yhdeksi ohjelman viidestä missiosta, joilla pyritään ratkomaan isoja globaaleja haasteita.

Tutkimusohjelmasta tullaan rahoittamaan miljardilla eurolla sellaista tutkimusta ja innovaatioita, joiden avulla Euroopan merialueet, joet ja järvet saadaan hyvään tilaan 2030 mennessä.

Ratkaisuja tarvitaan muun muassa kasvavaan mikromuoviongelmaan sekä Itämeren ja Saaristomeren kannalta rehevöitymisen ehkäisemiseen. Kun EU-budjetti on nyt hyväksytty, myös tämän tutkimusohjelman ensimmäiset haut avataan tänä vuonna.

Edelleenkin on syytä varmistaa, että kaikki jäsenmaat myös noudattavat yhteistä lainsäädäntöä.

Toivottavasti myös suomalaiset korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset ovat näissä hauissa aktiivisesti mukana, sillä meiltä löytyy paljon tarvittavaa huipputason asiantuntijuutta niin sisävesien kuin merienkin osalta, mukaan lukien arktinen merentutkimus.

Merten ja vesistöjen suojelu on sekä ympäristön kannalta että myös sosiaalisesti ja taloudellisesti perusteltua. Komissio on laskenut, että esimerkiksi merilajien kantojen säilyttäminen voisi lisätä kala- ja äyriäiselinkeinon tuloja EU-tasolla arviolta yli 49 miljardilla eurolla vuodessa ja rannikoiden kosteikkojen suojelu voisi tuoda vuosittain noin 50 miljardin euron säästöt vähentämällä tulvavahinkoja.

EU-komissio julkaisi juuri päivitetyn sinisen talouden toimintaohjelman, jossa haetaan uutta, kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa kaikille meriin ja rannikoihin liittyville aloille. Meriteollisuus, merenkulku, satamatoiminnot, kalastus, vesiviljely ja rannikkomatkailu työllistävät EU:ssa yhteensä 4,5 miljoonaa henkeä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomessakin pelkästään meriklusterin eli meriteollisuuden, merenkulun ja satamien liikevaihto oli 2019 lähes 15 miljardia euroa, ja sektori työllistää suoraan lähes 50 000 henkilöä. Kun EU-tasolla sektoria nyt viedään määrätietoisesti kestävämpään suuntaan kiertotaloutta ja saasteettomuutta edistävien toimintatapojen kautta, aukeaa myös suomalaiselle merialan osaamiselle uusia kiinnostavia mahdollisuuksia.

Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko (EPP/kok)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.