Lukijoilta

Asuminen on vanhan ihmisen elinehto

Riitta Salmi
Vanhusten omatoimisen asumisen tukemisessa on kirjoittajan mielestä vielä paljon parannettavaa.
Vanhusten omatoimisen asumisen tukemisessa on kirjoittajan mielestä vielä paljon parannettavaa.

Suomi vanhenee nopeasti, Turku nopeimpien joukossa. Eniten siihen vaikuttavat ns. suuret ikäluokat. Suurilla ikäluokilla tarkoitetaan vuosina 1946–1949 syntyneitä. Heitä syntyi vuosittain yli 100 000. Tällä hetkellä nuorin ikäluokka on siis 72-vuotias ja alkaa olla vanha.

Turussa yli 70-vuotiaita oli vuoden vaihteessa vähän yli 30 000, heidän joukossaan siis suuret ikäluokat. Pitääkö olla huolissaan tästä joukosta, joka on lähes 16 prosenttia kaikista turkulaisista?

Sote-prässin puristaessa yhä pahemmin kuntavaaleihin valmistautuvia ehdokkaita haluan todeta, että on syytä olla huolissaan. Ei niinkään sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta, niiden järjestämisvastuu siirtyy soten mahdollisesti toteutuessa Turusta muiden murheeksi hyvinvointialueelle, eli maakuntaan. Minä tunnen huolta siitä osasta vanhuspalveluja, jotka jäävät Turkuun. Näitä ovat terveyden edistämisen osalta muun muassa liikunta, kulttuuri ja ennen kaikkea asuminen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turun vanhusneuvostossa me puhumme joka kokouksessa asumisesta ja niin pitääkin. Olen jo vuosia korostanut, että jos vanhuksilta itseltään kysytään, niin kuin tietysti pitäisi, lähes jokainen kertoo haluavansa asua kotonaan loppuun asti, maksoi mitä maksoi.

Tämä totuus pitäisi hyväksyä jokaisen kuntavaaliehdokkaan ja tullessaan valituksi myös pyrkiä vaikuttamaan siihen, että kotona asuminen on mahdollista. Vaan näin ei näytä olevan.

Olen kahlannut läpi Turun puolueiden vaaliohjelmia ja yllättävää on ensinnäkin se, että vanhuksista puhutaan vähän ja jos puhutaan, useimmiten keskustelu kääntyy laitospaikkojen vähyyteen tai kotihoidon resurssien pienuuteen. Tärkeitä tietysti nämäkin, mutta vanhojen turkulaisten elämisen kannalta keskeisimmästä ei juuri puhuta, eli siitä, missä vanhukset asuvat ja miten he saavat sotelta erilaiset palvelut omiin koteihinsa. Muistetaan alussa mainitsemani suuret ikäluokat.

Ratkaisuna on viime aikoina Turussa alettu puhua ns. välimuotoisesta asumisesta. Se tarkoittaa perinteisen oman kodin ja ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen väliin jääviä asumisen muotoja. Kyseessä pitää olla monenlaisia ratkaisuja, jotka tukevat omaehtoista, omatoimista ja helposti palvelutarpeen muuttuessa muunneltavaa asumista. Tällaisten kyseessä ollen käyttäisinkin mielelläni nimenä välimuotoisen asumisen sijasta omatoimista asumista, sillä ihmisen ehdoilla tämän tulee tapahtua.

Turussa ollaan vasta alkumetreillä tällaisten suunnittelussa, toteuttamisesta puhumattakaan.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että ollaan tosissaan liikkeellä. Kupittaan Citymarketin ja siirtolapuutarhan viereen ollaan kaavoittamassa ns. Pihlajaniemen asemakaava-alueen pohjoista osaa. Siihen on sijoitettavissa välimuotoista asumista, kunhan ensin saadaan purettua vihdoinkin Kurjenmäkikodit, joista aika on ajanut ohi jo vuosia sitten.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sitä ennen on kuitenkin saatava siellä olevat asukkaat uuteen osoitteeseen. Tämä on suunniteltu tehostetun palveluyksikkö Kulkurinvalssin kylkeen rakennettavaan kakkososioon. Tämän toteutuminen kestää kuitenkin aivan liian kauan. Näyttää siltä, että turkulaiset suuret ikäluokat ovat pitkälle yli kahdeksankymppisiä ja heidän asumisen tukipalvelutarpeensa alkavat kasvaa.

Välimuotoisen asumisen osalta ollaan siis paljon myöhässä, mutta parempi näinkin. Ennen kuin Pihlajaniemen asemakaavan pohjoiseen osaan syntyy mitään, täytyy myös etsiä nopeita ratkaisuja muualta.

Keskeltä kaupunkia löytyy Ruusukortteli, joka voitaisiin saada nopeastikin rakenteille, jos jatkuva valittaminen sen kaavasta loppuisi.

Alkuun päästään kohta aukeavalla Karinanrantayksiköllä, jossa on 14 asuntoa. Sen toiminnasta saadaan kokemuksia, miten välimuotoinen asuminen sujuu. Alku on kuitenkin perin vaatimaton, kun välimuotoisten asumismuotojen tarve lienee Turussa pari tuhatta.

Tärkeätä siis on, että Turku huolehtii sotea odottamatta vanhenevien kaupunkilaistensa terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisestä ainakin asumisen osalta.

Pekka Paatero

läänin sosiaali- ja terveysneuvos emeritus

Turun vanhusneuvoston jäsen

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.