Lukijoilta

Suvivirsi muistuttaa niin nälkävuosista kuin koronastakin

Koulujen kevätjuhlissa laulettava Suvivirsi saa tavallista syvemmän merkityksen, kun palaamme virren syntyaikaan 320 vuotta sitten.

Suvivirsi ilmestyi virsikirjaan vuonna 1701. Kirjassaan "Jumalan vihan ruoska" historiantutkija Mirkka Lappalainen kytkee vastikään päättyneet nälkävuodet Suvivirteen.

Kesinä 1696 ja 1697 ankara halla ja sateet tuhosivat sadon. Nälänhätä ja kerjäläislaumojen mukana kulkeneet taudit veivät hautaan lähes kolmasosan kansasta. Ruumiita löytyi taloista ja teiden varsilta. Niitä haudattiin joukkohautoihin.

Kesä oli kahtena vuotena peräkkäin jäänyt tulematta ja muuttunut likipitäen talveksi.

Suvivirren sanat tietäen voi vain kuvitella, millä antaumuksella suomalaiset sitä pohjattomien menetysten jälkeen lauloivat.

Voi sanoa, että koulujen koronalukuvuoden päättyessä eletään hieman samantapaisissa tunnelmissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nälänhädistä vapauduttiin avartuneilla kauppayhteyksillä ja koronasta rokoteyhteistyöllä. Jaakko Juteinin (1781–1855) sanoin "valistus on viritetty" myös rokotuksesta kieltäytyville. Yhteistyö ja sivistystason jatkuva nousu auttavat yhä parempaan hyvinvointiin. Suvivirrellä on paikkansa juuri koulujen kevätjuhlassa.

On upeimpia perinteitämme, että yli puoli miljoonaa koululaista yhtyy kevätjuhlapäivänä Suvivirteen kautta maan Hangosta Utsjoelle. Suvivirressä riemuitsemme vaikeuksien voittamisesta. Monet Suomeen muualta muuttaneet jakavat saman riemun oman ehkä kovankin elämänkokemuksensa pohjalta.

Suvivirressä ei ole kysymys uskonnosta, vaan kovan kohtalon kärsineiden muistamisesta historialliselta ajalta, jolloin onnettomuuksien katsottiin johtuvan synnistä ja Jumalan vihasta.

Jukka O. Mattila

puheenjohtaja, Suomen Lähilukioyhdistys ry

toiminnanjohtaja, Jaakko Juteini -seura ry

Hattula

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ari Hyvönen
Niin
Suvivirsi on nimenomaan kansamme kristillistä perinnettä ja siinä tuodaan asiat esille niin kuin ne todella ovat ja miten kansa on asiat aina kokenut muistaen, että kansamme menestyminen ja kohtalonkiemurat ovat aina luojamme käsissä. Ja se on asia mikä saa suvivirrelle myös vastustuksen, ei vieraiden uskontokuntien taholta koska ne ymmärtävät asian vaan ihan kotikutoisten ateistiuskonnon kannattajien taholta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aimäävai?
Vast: Niin
Pienenä lisänä "kansamme kärsimyksiin" ja niillä hehkuttamiseen: niin kova oli pula tuolloin kaikesta, että nälkävirretkin piti tuoda ulkomailta, kuten tämä Suvivirsi Ruotsista, alunperin "Den blomstertid nu kommer". Joku sen sitten henkitoreissaan suomensi . . .
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Jaapa jaa
Lukijan palstalla saa toki esittää omia tulkintojaan asiasta kuin asiasta, ja kirjoittajalla on oikeus mielipiteeseen. Kovin moni ei taida sitä hänen kanssaan jakaa; itselleni tämä oli eka kerta, kun tutustuin tähän "nälkävuosien jälkeen" -näkemykseen. Ymmärsittekö itse koulussa virttä veisatessanne muistella kansan syvien rivien kärsimyksiä 1600-luvun lopulla? (Tai ennakoida koronaa ja sen loppumista!) Netissä näköjään tämäkin näkemys saa hieman tilaa, joskin muut teoriat ovat enemmän esillä.

Ja mikäpä siinä, ehkä hyvinkin virsi sai niin suuren suosion julkaisemisajankohtansa vuoksi. Kyllä varmaankin suomalaiset ovat saattaneet veisata sitä erityisellä lämmöllä, kun nälkävuosien jälkeen tuli taas normaaleja keväitä ja kesiä.

Mikään ei tässäkään kirjoituksessa selitä minulle, miksi kesän tulon ihanuutta pitää ylistää nimenomaan uskonnollisella virrellä. On niitä muitakin kauniita kevät-/kesälauluja. Perinne lienee ainoa suunnilleenkaan järkevä syy vouhottaa suvivirren puolesta. Mutta perinteetkin muuttuvat.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.