Lukijoilta

Kunnanvaltuutettujen ja vammaisneuvostojen välisen yhteistyön on oltava aitoa

Riitta Salmi
Kirjoittajat toivovat valtuutettujen ja vammaisneuvostojen välille aitoa yhteistyötä, jonka tavoitteena on ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutuminen myös vammaisten henkilöiden kohdalla.
Kirjoittajat toivovat valtuutettujen ja vammaisneuvostojen välille aitoa yhteistyötä, jonka tavoitteena on ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutuminen myös vammaisten henkilöiden kohdalla.

Vammaiset henkilöt ovat kunnan asukkaita siinä kuin muutkin. Vammaisia henkilöitä on kaikissa ikäryhmissä lapsista vanhuksiin ja heidän taustansa sekä elämäntilanteensa ovat erilaisia kuten kenellä tahansa. He voivat olla yksinasuvia tai perheellisiä.

He myös käyttävät kunnan palveluja kuten muutkin käymällä päiväkodissa, koulussa, opiskelemalla tai he voivat olla töissä tai eläkkeellä. He käyttävät liikunta- ja kulttuuripalveluita kuten teattereita, kirjastoja ja uimahalleja aivan kuten muutkin kuntalaiset. Heillä on myös oikeus käyttää äänioikeuttaan tai asettua ehdolle kuntavaaleissa.

Todellinen osallisuus ei kuitenkaan toteudu ilman esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Esimerkiksi jos tilaisuus on paikassa, jonne johtaa vain raput tai siellä ei ole esimerkiksi induktiosilmukkaa, tällöin osa ihmisistä jätetään ulkopuolelle: heille ei suoda mahdollisuutta tulla paikalle ja osallistua yhdenvertaisesti – tämä on syrjintää.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (vammaissopimus) on osa Suomen velvoittavaa lainsäädäntöä. Vammaissopimuksen artikla esteettömyydestä ja saavutettavuudesta onkin erityisen painava.

YK:n vammaissopimus velvoittaa osallisuuteen päätöksenteossa. Myös kuntalaissa on määritelty, että vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto. Vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus. Vastaavat kirjaukset löytyvät myös hallituksen lakiesityksestä tulevaisuuden hyvinvointialueita koskien.

Invalidiliitto ja VAPI ry haluavat muistuttaa, että jokaisella on oikeus esteettömiin ja saavutettaviin lähipalveluihin. Haluamme muistuttaa, että kuntalain mukaan yhdenvertaisuus ja osallisuus on huomioitava kaikessa kunnan päätöksenteossa.

Kun palvelujen käyttäjät ovat mukana suunnittelussa, saadaan laajempi näkemys tarvittavista ratkaisuista.

Kuntalaisten kuuleminen asioita valmisteltaessa edistää luottamuksen rakentumista ja tuottaa parempia päätöksiä. Kun palvelujen käyttäjät ovat mukana suunnittelussa, saadaan laajempi näkemys tarvittavista ratkaisuista. Ennaltaehkäisevät palvelut vähentävät ongelmia ja pienentävät kustannuksia kunnissa.

Parhaimmillaan vammaisneuvosto on vammaisyhdistysten, viranomaisten ja päätöksentekijöiden toimiva yhteistyöfoorumi. Tällöin yhdenvertaisuus ja osallisuus sekä erilaisten palvelujen käyttäjien tarpeet tulevat paremmin huomioitua ja löydetään asiakkaille toimivia ratkaisuja kustannuksia hilliten.

Lain mukaan vammaisneuvostolle on myös annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Tärkeää olisi, että vammaisneuvostoille myönnetään puhe- ja läsnäolo-oikeus keskeisimmissä lautakunnissa ja ne otetaan mukaan työhön jo asioiden valmisteluvaiheessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toivommekin nyt vaalien aikaan ja etenkin niiden jälkeen aitoa yhteistyötä valtuutettujen ja vammaisneuvostojen välille, tavoitteena ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutuminen myös vammaisten henkilöiden kohdalla.

Paula Kukkonen

puheenjohtaja

Varsinais-Suomen Vammais- ja Pitkäaikaissairausjärjestöt VAPI ry

Sanna Leppäjoki-Tiistola

järjestöasiantuntija

Invalidiliitto ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.