Lukijoilta

Varsinais-Suomen onni on tasavertaisesti pärjäävät kunnat

Timo Jakonen
Varsinais-Suomen kunnat pärjäävät kohtuullisen tasavertaisesti tuoreessa Kuntatutka-selvityksessä. Naantali on noussut koko kuntakentän kakkoseksi, edellä on vain Kauniainen, kertoo kirjoittaja.
Varsinais-Suomen kunnat pärjäävät kohtuullisen tasavertaisesti tuoreessa Kuntatutka-selvityksessä. Naantali on noussut koko kuntakentän kakkoseksi, edellä on vain Kauniainen, kertoo kirjoittaja.

Kuntavaalien kolkuttaessa moni lienee testannut vaalikoneita löytääkseen itsensä kanssa samaa arvomaailmaa edustavan ehdokkaan. Yhteiset ajatukset ovat toki tärkeitä, mutta kaikkein oleellisinta asiaa kone ei koskaan osaa kertoa. Hämäräksi aina jää, saako henkilö valituksi tultuaan jotakin aikaan vai onko hän vain jonon jatko.

Myös kunnilla on oma ”vaalikoneensa”. Vastikään julkaistiin Kuntatutka-niminen selvitys. Vakuuttavalla asiantuntijajoukolla laitetaan järjestykseen kaikki Suomen maakunnat ja kunnat. Arviointikriteerejä on neljä: elinvoima (väestökehitys ja työllisyys), talous, terveys ja ilmapiiri (asukasviihtyvyys).

Tutkijaryhmä esittää kustakin kunnasta myös sanallisen arvion. Joidenkin kuntien kohdalla näkee valitettavasti, että lausunnon antajissa ei ole yhtä ainoaa varsinaissuomalaista eksperttiä.

Tärkein johtopäätös koko maakunnan näkökulmasta on, että Varsinais-Suomen kunnat pärjäävät kohtuullisen tasavertaisesti. Toki ääripäät löytyvät myös Varsinais-Suomesta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Naantali on noussut koko kuntakentän kakkoseksi, edellä vain Kauniainen. Vehmaan ikäväksi tehtäväksi jää pitää hallussaan suurimman putoajan titteliä, jos vertaus tehdään neljä vuotta sitten tehtyyn vastaavaan tutkimukseen. Toisaalta Vehmaa on onnistunut hyvin kuromaan alijäämäänsä umpeen ja tunnelin päässä näkyy jo valoa.

Varsinais-Suomi sijoittuu maakuntien kilpajuoksussa kakkoseksi nimenomaisesti tasaisuudellaan, kahdessa kaikkein heikoimmassa luokassa ei ole yhtään kuntaa. Perinteinen kilpakumppani Pirkanmaa jää neljännelle tilalle; vaikka sillä on erittäin hyvin menestyviä kuntia enemmän kuin Varsinais- Suomessa, on sillä myös heikkoja kuntia selvästi useampia kuin meillä.

Maakuntien keskuskaupungeilla on tärkeä rooli kiskoa koko maakuntaa ylös. Turku pärjää siinä roolissa hyvin. Se pitää jaettua kolmatta sijaa hallussa yhdessä muun muassa Helsingin ja Oulun kanssa. Tässä arviossa Tampere menee Turun edelle, samoin kun ykköstilan Espoo.

Mainituille neljälle kriteerille annetaan tähtiä yhdestä viiteen. Pisteiden antaminen taloudesta ja terveydestä on jokseenkin vastaan sanomatonta puuhaa, mutta elinvoima on jo hieman vaikeampi pähkinä, ilmapiiristä puhumattakaan.

Kun tutkan tietoja lukee, on syytä muistaa, että tutkimus ei mittaa kuntapolitiikan ilmapiiriä, vaan asukasviihtyvyyttä. Olkoonkin, että myöskään sen arvioimiseen tuskin on mitään objektiivista mittatikkua olemassa.

Esimerkiksi Rusko saa vain kaksi tähteä ilmapiiristä, vaikka muutoin pärjää loistavasti. Hieman tohdin epäillä arvion oikeellisuutta. Pari korkean julkisuuden saavaa ympäristöön liittyvää kiistakysymystä tuskin pystyy romuttamaan viihtyvyyttä niin täydellisesti kuin arvio esittää. Jos se olisi totta, lapsiperheet laittaisivat kunnan mustalle listalle miettiessään, mihin talonsa rakentavat. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan Rusko vetää.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sinänsä sanalliset määrittelyt ovat kiinnostavia. Naantalista sanotaan, että ”aurinko paistaa täydeltä terältä”. Osuvampaa luonnehdintaa tuskin pystyy edes runoilija esittämään, tosin Nesteen jalostamon aukon paikkaaminen yhteisöverotuotoissa vie vuosia, vaikka kaikki menisi nappiin.

Sen sijaan Liedon määritelmää on aika vaikea hyväksyä. Raati kirjoittaa sen olevan ”kasvukivuissa kärvistelevä ikuinen maalainen”. Muutos maalaiskunnasta moderniksi, kasvavaksi kehyskunnaksi ei tietenkään ole helppo. Se käy kukkaron päälle. Mutta itse olen kokenut Liedon aina erittäin hyvähenkisenä kuntana, joka yhdistää hienosti vanhan perinteen ja uudet tuulet.

Uusikaupunki on viime vuodet näkynyt pääsääntöisesti hyvissä uutisissa. Autotehdas on, vaikka moni ei usko, Suomen suurin tehdas ja sitä täydentää lähitulevaisuudessa saman omistajan akkutehdas. 15 000 asukkaan kaupunki painii monenlaisten haasteiden kanssa, joista valtaosa on onneksi myönteisiä. Silti kuntavaalit saatetaan käydä ”mahtihanke jakaa mielipiteet” -teemalla, kuten tutkijaraati arvioi.

Lyhyt artikkeli mahdollistaa vain muutaman kuntaesimerkin mainitsemisen. Liikaa ei kuitenkaan voi korostaa, että alkava vaalikausi tulee olemaan erittäin tärkeä. Pienet kunnat saattavat odottaa hallituksen sote-uudistusta kieli pitkällä, suurten kiroillessa hankeen lyövän ne polvilleen. Haasteet ja painopisteet eivät siis mene yksi yhteen.

Oleellisinta on, että tosiasiat tunnistetaan. Ikäluokat pienenevät, kaupungistuminen vahvistuu, kuntatalous kiristyy korona-avustusten kadotessa. Kuntien virkajohtajat ja uudet valittavat luottamushenkilöt eivät saa vaipua toiveuneen. Kuntaa on johdettava sen todellisen tilanteen mukaan.

Varsinais-Suomen onni on, että hyvät asiat jakautuvat tasaisemmin kuin kenties missään muussa maakunnassa. Se luo toivottavasti maakunnallista yhteishenkeä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tässä artikkelissa referoitu tutkimus osoittaa, että ylöspäin voi oikeilla teoilla ja ahkeruudella nousta, mutta jos jää laakereilla lepäämään eikä pysty tekemään päätöksiä, kuntahukka perii nopeasti.

Kari Häkämies

Varsinais-Suomen maakuntajohtaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.