Lukijoilta

Ruotsin opetuksen hidas kuolema

Viime syksynä toiselle asteelle tulivat ensimmäiset opiskelijat, jotka ovat aloittaneet B1-ruotsin opiskelun jo kuudennella luokalla. Tulos on juuri niin katastrofaalinen kuin kieltenopettajat ovat koko ajan tienneet. Asiantuntijoita ei vain tässäkään päätöksessä kuunneltu.

Lukion ensimmäistä vuotta edeltää siis aiemman kolmen vuoden sijaan neljän vuoden ruotsin opiskelu ja taso on romahtanut lopullisesti. Suuri osa opiskelijoista ei osaa edes alkeita, siis persoonapronomineja (minä, sinä, hän jne.) ja tavallisimpia muita sanoja kuten olla- tai tehdä-verbejä. Lukion vaatimukset eivät kuitenkaan ole muuttuneet mihinkään. Opiskelijaparat ovat siis aivan hukassa, kun eivät hankkimillaan taidoilla mitenkään pärjää lukiossa eikä ruotsin kirjoittamisesta yo-kokeessa oikein enää kannata edes haaveilla.

Tulos on juuri niin katastrofaalinen kuin kieltenopettajat ovat koko ajan tienneet.

Tilanne on eri niissä kunnissa, joissa tämä on ymmärretty, ja pakolliseen ruotsiin on lisätty yläkouluun korvaavia kursseja paikkaamaan "uudistuksessa" menetettyjä tunteja. Jos näin ei ole tehty, on kunta käytännössä pettänyt nuorensa jatko-opintojen ja työelämän edellytysten suhteen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Eriarvoisuus tässäkin siis vain kasvaa. Jos toivot peruskouluikäisen lapsesi tulevaisuudessa opiskelevan korkeakoulussa ja selviävän ruotsin opinnoistaan siellä (ilmanhan tutkintoa ei voi saada), kannattaisi ehdottomasti harkita lisäopetuksen hankkimista. Eriarvoisuuttahan tämäkin lisää, mutta siihenhän näillä päätöksillä kai pyritäänkin.

Lukio-ope

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (13)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
Tuhoisa neljäs vuosi?
Olen ymmälläni. Jutusta ei mitenkään ilmene, miten ruotsin kielen opiskelu neljä vuotta aiemman kolmen vuoden sijaan voi heikentää kielitaitoa. Pyyhkiikö se neljäs opiskeluvuosi mielestä aiemman kolmen aikana opitun...?

Aivan ilmeisesti opintovuosien ohella jokin muukin on muuttunut, mutta se, saati mikä on muuttunut, ei selviä kirjoituksesta. Viitataan "menetettyihin tunteihin", mutta viittaus jää hämäräksi. Ikävä nähdä, että lukion ope ei osaa paremmin ilmaista ongelmaa. Taitaa olla jokin muukin osaaminen kuin ruotsin heikentynyt nykyään.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Miesope
Vast: Tuhoisa neljäs vuosi?
Asiahan on niin, että kuudennella luokalla on kaksi tuntia ruotsia, seitsemännellä ja kahdeksannella yksi tunti viikossa ja yhdeksännellä kaksi tuntia. Yksi viikkotunti kahden vuoden ajan ei riitä kielitaidon parantamiseen. Ei edes kunnolla ylläpidä sitä. Varhennus tarkoitti sitä, että kolmen vuoden tunnit jaettiin neljälle vuodelle. Tuntien määrää ei siis lisätty. Nyt on lisäksi käynyt ilmi, että jossain kunnissa ruotsin tunnit pitävät luokanopettajat, jotka eivät kunnolla osaa kieltä. Jokainen luokanopettaja on pätevä opettamaan kaikkia alakoulun aineita, vaikka ei olisi päiväkään opiskellut ruotsia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Tuhoisa neljäs vuosi?
Kiitos selvityksestä!

Itse asiassa tunteja ei siis menetetty, vaan ne jaettiin eri tavalla. Ja siis ehkä isompi ongelma on, että opetusta kutosella antavat muut kuin koulutetut ruotsin opettajat. Tämä selvensi, ja Miesope luo toivoa siihen, että opetkin osaavat esittää asioita.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
S.F.
Epäselväksi jäi
Kirjoituksessa jäi epäselväksi, miksi asiantuntijat vastustivat muutosta ja mikä ruotsin kielen opetuksessa on pielessä? Äkkiseltään kuvittelisi, että on vain hyvä asia, että kielen opetusta aikaistetaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Epäselväksi jäi
Vanhemmalla iällä opiskelu on huomattavasti tehokkaampaa. Nuoremmalla iällä leikitään ja harjaannutaan opiskelemaan. Aivot kehittyvät vastaanottamaan tietoa oko ajan paremmin. Uusia asioita tulee japsena jokapuolelta suorastaan liikaa. Ruotsin omaksuminen jää väkisinkin huonolle tasolle, kun on muitakin asioita opittavaksi. Kuudesluokkalainen ei opi neljässä tunnissakaan yhtä paljon kuin yhdeksäsluokkalainen tunnissa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Epäselväksi jäi
En ota kantaa siihen, miten ruotsin opettaminen pitäisi järjestää, mutta puutun tuohon huomautukseen "Vanhemmalla iällä opiskelu on huomattavasti tehokkaampaa.". Nimenomaan kielten osalta se ei oikein pidä paikkansa, tai muiden harjaantumista vaativien asioiden kuten soittamisen tai eräiden liikuntasuoritusten (taitoluistelu, voimistelu yms).

Mitä nuorempana lapsi tutustuu kieleen, sitä perusteellisemmin ja luontevammin se tulee osaksi hänen ajatteluaan. Aivot muokkautuvat enemmän lapsena. Tähän osaltaan perustuu se, että äidinkieli osataan tavallisesti verrattomasti paremmin kuin myöhemmin opitut, ja vierasta kieltä on hyvin vaikea oppia äidinkielen tasoisesti.

Toistan, että en tällä ota kantaa ruotsin kielen opettamisen järjestelyihin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Epäselväksi jäi
Angus. Puhuin tehokkuudesta. Äidinkielen oppimiseen käytetään kymmeniätuhansia tunteja. Sellainen ei onnistu koulussa. Samoin on tilanne kaksikielisissä perheissä. Tunteja kuluu siinäkin paljon toisen kielen oppimiseen, tosin se tulee silloin ilman pänttäämistä luonnollisesti.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Epäselväksi jäi
Sanoinkin, että äidinkielen parempi oppiminen perustuu OSALTAAN lapsen oppimisherkkyyteen. Tietenkin myös ajalla on merkitystä.

Myönnetään, että kielten opiskelu on tehokkaampaa aikuisena (käytetään vähemmän aikaa) - mutta oppiminen on eri asia. Esimerkkejä: jos perhe muuttaa ulkomaille ja on näin ollen kodin ulkopuolella ja mediassa vieraan kielen ympäröimä, kummat oppivat nopeammin ja syvemmin, lapset vai aikuiset? Kumman ihmiset yleensä osaavat paremmin, koulussa opitun vai myöhemmin aikuisiällä opetellun kielen, jota opiskellaan suunnilleen sama tuntimäärä (oletuksena, että kumpaakin käytetään samassa määrin tai ollaan käyttämättä)? Koska kielet käyttämättöminä unohtuvat melko nopeastikin, kumpi pystyy ottamaan sen uudelleen käyttöön tehokkaammin, nuori vai aikuinen? Kumman aikuinen yleensä pystyy palauttamaan mieleensä paremmin, lapsena vai aikuisena opitun kielen?

Yksi tekijä siinä, että lapsi oppii eräissä suhteissa tehokkaammin, on tuo aivojen kytkökset ja toiminta. Kun jo lapsena kielen rakenteet ja logiikka vaikuttavat aivoihin, kielen oppii eri tavalla kuin aikuisena "ulkomuistista" opiskellen. Lisäksi lapsilla ja nuorilla on parempi muisti kuin aikuisilla.

Tällä en tietenkään tarkoita, etteikö aikuisena voisi oppia suurenmoisesti uutta kieltä. Tai että kaikki lapset ja nuoret oppivat kieliä loistavasti. Puhun keskimääräisyyksistä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Vartti
Pakkoruotsi pois, syrjii suomalaisia opiskelijoita
Tämän hulluuden pitää loppua. Korkeakouluopiskelija ei saa tutkintoaan valmiiksi ilman pakollista arvosanaa täysin turhassa oppiaineessa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jorge
Vast: Pakkoruotsi pois, syrjii suomalaisia opiskelijoita
Utan den kultur som Sverige oss har skänkt, vore det betydligt tristare att vara en finlänning.
Kyllä siitä hyötyä on, halusit tai et.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aimäävai?
Vast: Pakkoruotsi pois, syrjii suomalaisia opiskelijoita
" ... vore det betydligt tristare att vara en finlänning. "

Ännu värre än det är nu? Nu måste man citera Muminpappan: "Det skulle vara det värsta!"
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Pakkoruotsi pois, syrjii suomalaisia opiskelijoita
Pakkoruotsi osoittaa RKP:n säätiöiden vallan Suomessa. Riittävästi kansanedustajia on voideltu näiden säätiöiden toimesta. Ei anneta vaaleissa ääniä puolueen elittiin kuuluville, niin saadaan kansan tahto paremmin kuuluville.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aimäävai?
Vast: Pakkoruotsi pois, syrjii suomalaisia opiskelijoita
@Esko

Juuri näin.
Kerran meikäkin joutui kuule hienoon seuraan, jossa puhuttiin vain ruotsia (tosin tätä suomalaisversiota, mutta ruotsia kumminkin). Ylväästi olin vaiti, en sanonut sanaakaan, vaikka asiaa olisi ollutkin.

Kotona sitten vaimollekin kehaisin: "Enpäs puhunut ruotsia!" Vaimo katseli ihaillen ja silmiä liikuttuneena räpytellen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.