Lukijoilta

Hirvensalon Meltoisten Merilään sopisi vanhaa saaristokulttuuria esittelevä meripuisto

Mikael Rydenfelt
Kirjoittajan mielestä Meltoisten Merilän alueelle voisi perustaa ”meripuiston”, jonka teemana olisi saariston entinen luonnonvarainen asumiskulttuuri. Alueella voisi olla esimerkiksi vanhoja saariston kasveja, nuottaveneitä ja lampaita.
Kirjoittajan mielestä Meltoisten Merilän alueelle voisi perustaa ”meripuiston”, jonka teemana olisi saariston entinen luonnonvarainen asumiskulttuuri. Alueella voisi olla esimerkiksi vanhoja saariston kasveja, nuottaveneitä ja lampaita.

Sata vuotta sitten sanomalehtikirjoituksissa mainittiin, että ”ihanien luonnonmaisemien takia Hirvensalo on satujen saari!”

Viimeisten 70 vuoden ajan kaupunki on toteuttanut Hirvensaloon uutta kaavaa toinen toisensa perään. Jokaisessa asukaslukua nostetaan ja lisätään rakentamista.

Luonto ja rakentamattomat rannat katoavat. Tulevat polvet näkevät tämän liiallisen rakentamisen perusteettomana hölmöläistouhuna ja siitä kärsivät jo nykyasukkaatkin.

Kaupunki omistaa Meltoisten kylän ja kantatilan laakson, joka on noin Meltoistentien ja Margareetantien välinen alue. Tammistontieltä avautui vielä muutama vuosi sitten mahtava ja televisiossakin näytetty kansallismaisema Haarlansalmelle, jonka keskellä on punakylkinen Kuparikari.

Nyt Haarlansalmen ranta pusikoituu umpeen ja Merilän vanha jugendtalo ränsistyy.

Meltoisten Merilän ranta lienee ainoa rakentamaton kantatilan ranta Turun seudulla. Alue on erikoisen hienon luonnon lisäksi erityinen siksi, että Meltoisten kylänväki tiedetään 1300-luvulta lähtien.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Muinaisessa maataloudessa hyödynnetyn lämpösumman takia voidaan otaksua, että Meltoinen lieneekin lämpimän laaksonsa ansiosta Hirvensalon vanhimpia kyliä. Tähän viittaa myös itse kylän sijainti korkealla Meltoisten kalliolla, koska meri oli lähempänä.

Meltoisten Merilän alueelle sopisi perustaa kaikille kansalaisille vapaa ”meripuisto”, jonka teemana olisi saariston entinen luonnonvarainen asumiskulttuuri. Siihen liittyy maanviljely- ja puutarhatalous sekä kalastus.

Näin säilyttäisimme pienen palan saariston luonnonmaisemaa ja vapaata rantaa jälkipolville.

Sinne voisi tehdä hiekkakäytäviä ja istuttaa niiden varsille saaristolaiskasveja sekä puutarhan puita ja pensaita. Puiston näyttelyosa voisi hieman muistuttaa professori Pietari Kalmin tutkimuskasvipuutarhaa 1700-luvun Hirvensalossa.

Puistoon voisi asettaa näytille myös vanhoja nuottaveneitä ja kalastuselinkeinoa. Kesäaikana toimivana siellä voisi olla vaikka lampaita ja muita kotieläimiä lasten ilona.

Merilän rantaan voisi tehdä uimarannan, mutta toki Ekvallaa pienemmän! Meripuisto voisi työllistää muutaman nuoren kesäisin. Puiston voisi yhdistää saaren muuhun retkeily- ja polkuverkostoon.

Tämänkaltaisen puiston perustamiskustannukset olisivat alhaiset.

Toimivia teemapuistoja on muualla Suomessa. Esimerkiksi Jokioisten kunnassa on kaksi: ”Elonkierron maaseutu- ja kotieläinpuisto”, jossa ovat viljelykasvit 1500-luvulta lähtien sekä ”Wendlan puutarha”, jossa saa tutustua eri puutarhakasveihin.

Löytyykö vielä saaristolaisluonnosta ja -kulttuurista pitäviä luottamus- ja kunnallishenkilöitä sekä muita tulevaisuutta ajattelevia henkilöitä, jotka ryhtyisivät ajamaan asuinpaikasta riippumatta Turun seudun meripuistoa Hirvensalon Meltoisten Merilään? Näin säilyttäisimme pienen palan saariston luonnonmaisemaa ja vapaata rantaa jälkipolville!

A. Maurits Hietamäki

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ypäjä/Espoo

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.