Lukijoilta

Koulutoimi epäonnistuu yhdessä keskeisimmistä tavoitteistaan

LM/Kimmo Penttinen
Mitä enemmän kouluissa voidaan antaa oikea-aikaista tukea lukutaidon opetteluun, sitä rikkaampaan ja tasa-arvoisempaan elämään meillä kaikilla on mahdollisuus, sanoo kirjoittaja.
Mitä enemmän kouluissa voidaan antaa oikea-aikaista tukea lukutaidon opetteluun, sitä rikkaampaan ja tasa-arvoisempaan elämään meillä kaikilla on mahdollisuus, sanoo kirjoittaja.

Arkipäivän kansalaisajattelussa lienemme yksimielisiä lukutaidon tärkeydestä ja velvollisuudestamme taata kaikille lapsille/nuorille lukutaito, jolla menestyy jatko-opinnoissa ja työelämässä unohtamatta lukunautintojen tarjoamaa henkistä ja sivistyksellistä voimaa.

Äidinkielemme lukutaidon oppiminen toteutuu kuten muittenkin taitojen (uimataito, soittotaito, tietotekniikan käyttötaito) oppimiset harjaantumisen kautta. Me ihmiset olemme erilaisia harjaantumistarpeen määrän suhteen. Osa lapsistamme oppii lukemisen alkeet lähes itsestään ”maitopurkkimenetelmällä” aamiaispöydässä. Yleisesti lukutaito opitaan esikouluvuoden ja perusopetuksen alaluokkien aikana.

Nykyisin meillä on runsaasti tutkimustietoa lukutaitoon liittyen. OECD:n osaamistuloksia mittaavassa Pisa-tutkimuksessa vuoden 2018 pääalueena oli lukutaito. Suomalaislasten ja -nuorten osalta tulokset sekä ilahduttivat että herättivät runsaasti huolestuttavia kysymyksiä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Erinomaisen lukutaidon tasoille sijoittujien osuus (14,5 prosenttia) oli säilynyt lähes ennallaan aikaisempiin tutkimusvuosiin verrattuna. Heikkojen lukijoiden osuus puolestaan oli lisääntynyt selvästi. Vuonna 2009 alle 2 tason lukijoita oli 8,1 prosenttia, mutta vuonna 2018 jo 13,5 prosenttia kaikista tutkituista. Maassamme oli siten yhä enemmän nuoria, joiden lukutaito on puutteellinen jatko-opintoja, työelämää ja yhteiskunnassa toimivuutta varten. Suurin romahdus lukutaidoissa on tapahtunut aikavälillä 2006–2012.

Erityinen huoli kohdentuu poikiin. Tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa oli OECD-maiden suurin. Pojista jopa 63 prosenttia ilmoitti lukevansa vain jos on pakko.

Edelliseen liittyen Opettajien Ammattijärjestö OAJ totesi, että yli 8 000 nuorta ikäluokastaan jää vaille jatko-opintoedellytyksiä lukutaidon osalta. Tuloksia kommentoidessaan opetusministeri Li Andersson ilmaisi tyytyväisyytensä lukutaidon laskun tasaantumisesta. Kuinkahan huono tulos saisi ministerin oikeasti heräämään karuun todellisuuteen?

Ikävä kyllä liian monen koulutulokkaan osalta lukutaitotoive toteutuu huonosti.

Työurani aikana sain kohdata runsaasti innostuneita koulutulokkaita. Kahdenkeskisissä tapaamisissa olin kiinnostunut siitä, mitä oppilaat erityisesti toivoivat oppivansa koulussa. Useimpien vastaus kuului: ”Haluaisin oppia taitavaksi lukijaksi.” Lisäkysymykseeni kuinka taitavaksi monet sanoivat: ”Niin taitavaksi, että voisin itse lukea kokonaisia kirjoja.”

Ikävä kyllä liian monen koulutulokkaan osalta lukutaitotoive toteutuu huonosti.

Epäonnistuuko paljon kiitosta saanut koulutoimemme yhdessä keskeisimmässä tavoitteessaan? Rehellisesti vastaten, kyllä.

Tutkimustiedon puute ei ole käypä selitys lukutaidon oppimisvaikeuksien ymmärtämiseen.

Osalle lapsia lukutaidon alkeiden oppiminen ja harjaannuttaminen ilman tukitoimia on hitaampaa ja työläämpää kuin yleensä. Tämä yksinkertaiselta kuulostava tosiasia tajuttiin 1970–1990-lukujen koulumaailmassa niin ministeriö- kuin kuntatasollakin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Päätöstasolla tehtyjen tukiresurssien lisäysten ansiosta koko maassa Utsjoelta Hankoon kaikenkokoisissa kouluissa saivat lukutaidossa hitaasti edistyneet oppilaat viikoittain tukea luokanopettajan opetuksen lisäksi puhe-, lukemis- ja kirjoittamishäiriöisten lasten erityisopettajilta. Yhteistyön voimalla tuen tarpeessa olleista tuskin kehittyi mestarilukijoita, mutta kuitenkin riittävän hyviä jatko-opintoja ja työelämää ajatellen.

Paljon on nykyisin puhetta lukemisen harrastamisesta. Vankan lukutaidon omaava lukee halutessaan, nauttiakseen tai tarpeeseensa. Lukutaitorajoitteinen lukee valikoiden, pienestä pakosta tai ei juuri ollenkaan.

Mitä vähemmän lukutaitorajoitteita, mitä enemmän tukea oikeaan aikaan sitä tarvitseville, sitä rikkaampaan ja tasa-arvoisempaan elämään kaikkia koskien ovat edellytyksemme.

Martti Saikkonen

Turku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.