Yhteisymmärrys ja toivo mahdollistavat maailmanrauhan
Varsin vaikutusvaltainen, 6. huhtikuuta 2021 kuollut sveitsiläinen roomalaiskatolinen teologi ja professori Hans Küng (1928–2021) on kehittänyt vuodesta 1990 lähtien maailmaneetos-projektiaan (Projekt Weltethos) yhdessä kollegoidensa kanssa.
Küng on ollut katolisen kirkon teologisen uudistuksen johtohahmoja. Hänestä on tullut edistyksellisten näkemystensä takia myös ekumeenisen eli kirkkojen yhteyttä ja maailmanlaajan kirkon näkyvää ykseyttä edistävän liikkeen edelläkävijä.
Suomessa Küngin näkemyksiä on ansiokkaasti kehittänyt yleisen teologian emeritusprofessori Reijo E. Heinonen (1938–) tutkijaopiskelijoineen.
Maailmaneetoksella tarkoitetaan yhteistä näkemystä, joka koskee voimassa olevia arvoja, muuttumattomia mittapuita ja henkilökohtaisia perusasenteitamme.
Maailmaneetos on Küngin mukaan välttämätön, koska jos emme globaalisti sitoudu noudattamaan eetoksen alueella peruskonsensusta, uhkaa kaikkia inhimillisiä yhteisöjä enemmin tai myöhemmin kaaos tai diktatuuri ja monet ihmiset joutuvat epätoivoon.
Küngin mukaan maailmanrauhaa ei voida saavuttaa ilman uskontojen rauhaa eikä uskontojen rauhaa synny ilman uskontodialogia.
Küng väittää maailmanuskontojen ja muiden keskeisten elämänkatsomusten välisen eettisen yhteisymmärryksen, globaalietiikan, mahdollistavan maailmanrauhan. Jeesuksen Vuorisaarnan kultainen sääntö "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille", joka löytyy kristinuskon lisäksi omine muunnelmineen monista uskonnoista ja filosofioista, on maailmaneetoksen yhteinen perusta.
Küngin mukaan maailmanrauhaa ei voida saavuttaa ilman uskontojen rauhaa eikä uskontojen rauhaa synny ilman uskontodialogia. Dialogia ei voi olla ilman uskontojen ja kulttuurien perustutkimusta. Globaalietiikka ei voi toteutua ilman uskovien ja ei-uskovien ihmisten tietoisuuden muutosta.
Myös saksalainen filosofian historian suurimpiin ajattelijoihin kuuluva Immanuel Kant (1724–1804) peräänkuuluttaa ikuisen rauhan mahdollisuutta ja korostaa moraalin ensisijaisuutta. Hän kuitenkin myöntää, että moraali johtaa vääjäämättömästi uskontoon, vaikka moraali ei tarvitsekaan itsensä takia uskontoa.
Tärkeintä on kuitenkin se, että sekä Kant että Küng korostavat moraalin lisäksi toivon ja armon merkitystä. Ilman tulevaisuuden toivoa ja armollisuutta toisiamme kohtaan emme voi aikaansaada maailmasta moraalista rauhanvaltakuntaa, "universaalia kirkkoa", jota Kant ja tietyin tavoin myös Küng pitää inhimillisen toiminnan päämääränä. Kantin mielestä ihmisen tehtäväksi on siinä kylliksi, muusta kyllä Jumala pitää huolen.
Meidän tulee olla moraalisia ja luottaa tulevaisuuteen presidentti Mauno Koiviston viisaiden sanojen mukaisesti: "Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin."
Matti Taneli
kasvatustieteen ja teologian tutkija sekä pappi