Lukijoilta

Nuorten mielenterveysongelmiin ja syrjäytymiseen on puututtava vahvemmin

Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet koronapandemian myötä hälyttävästi (TS 23.3.). Nuorilla on usein ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, väsymystä sekä yksinäisyyden ja riittämättömyyden tunteita.

Yhä useampi nuori myös uupuu kesken opintojen. Kouluista tulee huolestuttavaa tietoa siitä, että peruskoulun ja toisen asteen opiskelijoita ei enää tavoiteta, kun koronaturvallisuuden vuoksi opetusta joudutaan antamaan monissa oppilaitoksissa etäopetuksena.

Mielenterveys kehittyy jo varhaislapsuudessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Mielenterveyteen vaikuttaviin tekijöihin voimme vaikuttaa sekä yksilön sekä yhteiskunnan tasolla.

Tutkimuksien mukaan säännöllisesti liikkuvilla lapsilla ja nuorilla on vähemmän mielenterveyden ongelmia. Liikunta vähentää ja ehkäisee ongelmia sekä vaikuttavaa positiivisesti psyykkiseen hyvinvointiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Näyttöön perustuvia interventioita on kehitetty mielenterveyden edistämiseksi, mutta niiden käyttö on vielä liian vähäistä.

Nuorten mielenterveyden ongelmien ehkäisemisessä korostuvat lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen ja kiusaamisen ehkäiseminen jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Myös vanhemmat tarvitsevat tietoa ja tukea vanhempana olemiseen ja etenkin haastavista tilanteista eteenpäin pääsemiseen.

Nuorisopsykiatrian jonot ovat kasvaneet huimaa vauhtia ja hoidon tarpeeseen ei pystytä vastaamaan enää odotetulla tavalla. Kunnissa tuleekin lisätä lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköille ammattihenkilöstöä ja hoitopaikkoja, vaikka ne maksavat. Myös terapiatakuu tulee säätää lailla, jotta jokainen terapiaa tarvitseva pääsee avun piiriin mahdollisimman nopeasti.

Mielenterveydenongelmat yhdessä koulua käymättömyyden kanssa lisäävät lasten ja nuorten riskiä syrjäytyä. Nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen tulisikin puuttua nykyistä vahvemmin ja riittävän ajoissa.

Opiskelijalla on oikeus saada opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuolto on kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää työtä, jolla edistetään, pidetään yllä ja luodaan edellytyksiä oppilaan ja opiskelijan hyvälle oppimiselle, psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle sekä sosiaaliselle hyvinvoinnille.

Opiskeluhuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Oppilaitoksen sijaintikuntien tehtävänä on järjestää opiskeluhuoltoa ja -terveydenhuoltoa sekä arvioida, että nämä palvelut toimivat jokaisessa oppilaitoksessa niin, että oppilaat tai opiskelijat pääsevät säädetyssä ajassa palvelujen piiriin.

Kasvatus- ja opetusalan ammattilaiset ovat jo pitkään esittäneet huolensa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja vaatineet kouluihin ja oppilaitoksiin nopeasti lisää psykologeja, kuraattoreita ja psykiatrisia sairaanhoitajia. Ammattilaisia kannattaa nyt kaikkien päättäjien kuunnella.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Psykologi- ja kuraattoripalveluja ei varsinkaan pidä siirtää kunnilta ja kouluilta maakuntiin, kuten sote-uudistuksen myötä on tapahtumassa. Lasten ja nuorten etua ei saa unohtaa!

Kirsi Siira

sairaanhoitaja, terveysalan opettaja

(kok)

Masku

Jaana Kiviluote

KT, erityisluokanopettaja

(kok)

Turku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Sivustaseuraaja
Ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä
Toistan itseäni: Jotta tulevaisuudessa voitaisiin välttyä vastaavilta ongelmilta, vanhempien pitää ottaa vanhemmuus käsiinsä – ei työntää sitä milloin koulun, milloin kunnan, milloin kenenkin hoidettavaksi. Jos käsite vanhemmuudesta on päässyt katoamaan, koulutusta ja ohjausta pitää antaa vanhemmille ja yksi Super Nanny ei siihen riitä.

Kuten eräs tv-mainos antaa ymmärtää, nuori perhe ei ymmärrä sanaa keittiö koska saa ruokaa kotiovelle puhelimella – niin ehkä ajatus ei olekaan niin kaukaa haettu. Ellei koskaan opi tekemään asioita jotka kuuluvat normaaliin arkielämään, ahdistuu ennemmin tai myöhemmin kun joutuu sen kanssa tekemisiin, eikä se ole aina niin ruusunpunaista.

Opettakaa myös vastuu ja velvollisuus, ei vain oikeuksia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.