Maakuntien sote-hallinnon tulee olla kuntia palveleva – ei kuntien käskyttäjä
Hallituksen puoliväliriihi on edessä. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen esitti perustellun näkemyksensä siitä, että on löydettävä pitemmän ajan ratkaisut, jotka turvaavat Suomen aseman velanmaksajana, johon voidaan luottaa ja joka pystyy säilyttämään nykyisen alhaisen velkakorkonsa. On kysymys isoista ratkaisuista työllisyydessä, investoinneista Suomeen ja elintärkeän vientiteollisuuden menestymisestä.
Sote-uudistus on tämän hallituksen aikana vihdoin saamassa ratkaisunsa. Kokoomukselle ja pääkaupunkiseudulle se on edelleen vaikea hyväksyä. Huolimatta siitä, että pääkaupungin metropolialue on saanut pitkälti muista maakunnista eroavan oman toteutuksensa. Muiden suurten kaupunkien maakunnat ovat hyväksymässä sote-uudistuksen pikaisen välttämättömyyden ja tosiasian, että uudistuksen kaataminen johtaisi suurempaan vahinkoon.
Tosiasia on myös se, että sote-valmistelu on edennyt niin pitkälle, että vielä kerran uudelleen aloittaminen olisi liki mahdotonta ja vailla realismia. Useissa maakunnissa sote-toiminta sujuu jo varsin hyvin uuden sote-integraation ja yhteistyön avulla.
Eksote Etelä-Karjalassa ja Siun Sote Pohjois-Karjalassa sekä Päijät-Hämeen ja Kainuun sote-ratkaisut ovat toimineet hyvin ja näyttäneet toimintakykynsä myös koronatilanteiden hoitamisessa. Uudet toimintamallit ovat pitkälti jo käytössä useissa suuremmissa kaupungeissa. Sote-uudistus on hallinto- ja rahoitusraami, joka toteutuu vasta toiminnan tasoilla.
Valtion aluehallinnon uudistus vaatii mielestäni uutta ajattelua. Olisiko haettava ratkaisua, joka pelaa paremmin yhteen viiden erikoissairaanhoidon vastuualueen kanssa? Suurläänien ajan integraatiota ja jo hyvin alkanutta eri hallinnonalojen yhteistyötä pitäisi jatkaa ja edelleen kehittää. Valtionohjaus ja -budjetointi tulee uudessa sote-ratkaisussa vahvistumaan. Sen pitäisi edistää myös alueellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Uusi maakuntahallinto on tässä päätöksenteossa paljon vartijana.
Paikallinen taso ja kunnat ovat edelleenkin perusta ja kivijalka suomalaisessa hallinnossa. Sitä ei saa unohtaa tai sivuuttaa. Niin Helsinki, Turku tai Rauma tai vaikkapa Somero, Pihtipudas ja Siilinjärvi tarvitsevat edelleen oman itsenäisen hallintonsa ja päätöksensä.
Kunnan omien asukkaiden hyvinvointi ja heidän perusoikeutensa ja -palvelunsa ovat asia, joka ei saa vaarantua uusissa hallintoratkaisuissa. Maakuntien sote-hallinto ei voi eikä saa kaataa kuntien itsehallintoa. Maakuntien sote-hallinnon tulee olla kuntia palveleva – ei kuntien käskyttäjä.
Covid-19 eli suomalaisittain koronatauti ja -pandemia on muuttanut niin koko maailman kuin Suomenkin päätöksenteon ja talouden. Suomessa tilanne vielä tämän vuoden budjettia valmisteltaessa viime elokuussa näytti 20 miljardin lisävelan tarvetta. Onneksi nyt tuo alijäämä onkin enää 13 miljardin luokkaa.
Työllisyyttä ja investointeja maassamme edistävät päätökset ovat kuitenkin välttämättömiä. Hyvänä alkuna ovat Kemin miljardi-investoinnit.
Tarvitsemme lisää työpaikkoja tuottavaan työhön. Se tulee tarkoittamaan myös työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Tälläkin hetkellä vierastyövoima on välttämätöntä muun muassa rakennus- ja telakkateollisuudessa.
Vanhustenhoito potee yhä pahenevaa henkilöstöpulaa. Esimerkiksi Turussa on hälyttävän vähän hakijoita kotihoidon tehtäviin. Julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestöjen kaikki voimavarat tulee tehokkaasti hyödyntää 2020- ja 2030-luvuilla.
Korona on tuonut mukanaan uudenlaista päätöksentekoa. Suomessa on jo kahteen kertaan siirrytty poikkeusoloihin. Viime keväänä päätös oli perusteltu ja ymmärrettävä. Oli pelko terveydenhuollon kantokyvyn romahtamisesta ja katastrofitilanteesta.
Tämän vuoden ratkaisut herättävät monia kysymyksiä. Ravintoloiden sulkeminen ja rajaturvallisuuden kuntoon hoitaminen olisivat olleet tehtävissä ilman poikkeusolojakin. Liikkumisrajoitusten kiireinen valmistelu ja yritys saada ne voimaan väärillä laskelmilla oli tämän hallituksen suurin epäonnistuminen. Perustuslakivaliokunnan yksimielinen lausunto kertoo sen koruttomasti.
Suomi on jälleen kerran koko maailman kärkimaita koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Ei pilata hyvää tulosta poliittisella riitelyllä. Hallituksen ja opposition yhteinen asia on kaikkien kansalaisten hyvinvointi ja Suomen selviytyminen koronasta uuteen normaaliin elämään. Rokotukset ovat jo tuomassa helpotusta pahimpaan.
Talouden kestokyky ja työllisyys sekä heikkenevä huoltosuhde tulevat vaatimaan vaikeita päätöksiä. Itsenäinen Suomi on satavuotisen historiansa aikana selviytynyt paljon pahemmastakin. Yhteisin voimin tästäkin kriisistä selvitään. Se on meidän jokaisen asia.
Risto Kapari
Turku
