Selvitys julkisten hankintojen kokonaisarvosta ja datan hyödyntämisestä
Jorma Saariketo kommentoi (TS 7.4.) ministeri Sirpa Paateron mielipidekirjoitusta (TS 31.3.) julkisten hankintojen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.
Tutkijaryhmämme on parhaillaan viimeistelemässä tutkimushanketta julkisten hankintojen kokonaisarvosta ja datan hyödyntämisestä. Tutkimus on tehty valtiovarainministeriön aloitteesta ministeri Paateron asettaman Hankinta-Suomi -ohjelman puitteissa.
Vielä julkaisemattoman tutkimusraportin mukaan keskeistä hankintojen kokonaisarvon tarkastelussa on, mitä julkisen hankinnan määritelmään sisällytetään. Määritelmä ei ole yksiselitteinen. Keskeinen rajanveto liittyy siihen, sisällytetäänkö mukaan hankintalainsäädännön mukaisia kynnysarvon alittavia pienhankintoja sekä julkisen sektorin sisäisiä hankintoja.
Alustavien tulostemme mukaan paikallishallinnon julkisten hankintojen arvo oli kokonaisuudessaan noin 28 miljardia euroa vuonna 2018. Kaikkien julkisten hankintojen kokonaisarvo pienhankinnat ja julkisyhteisöjen sisäiset hankinnat mukaan lukien oli noin 47 miljardia euroa.
Julkisen sektorin sisäisten ostojen arvo oli noin 16 miljardia euroa eli julkisten hankintojen kokonaisarvo kilpailuilta markkinoilta oli noin 31 miljardia euroa. Näistä hankinnoista vajaa neljä miljardia euroa kohdistui julkisille yrityksille; yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä tehtiin hankintoja noin 26 miljardin euron arvosta. Tästä kuntien osuus oli alustavan arvion mukaan noin 14 miljardia euroa.
Hyödynsimme tutkimuksessamme valtion- ja paikallishallinnon avointa ostolaskudataa. Valtakunnallisella tasolla julkisten hankintojen kokonaisarvon voi laskea kansantalouden tilinpidon perusteella, mutta tätä tarkemmat laskelmat ja analyysit vaativat ostolaskudatan hyödyntämistä.
Valtionhallinnon osalta ostolaskudata on avattu, mutta vain osa kunnista on tähän mennessä julkaissut ostolaskudatansa avoimena datana. Hankintoja koskevan datan avaamista tuleekin jatkaa paitsi tarkempien kokonaisarvoa koskevien arvioiden tekemisen myös läpinäkyvyyden kasvun ja datasta jalostettavan tiedon hyödyntämisen mahdollistamiseksi kansallisella tasolla ja hankintayksiköissä. Tämä edellyttää kehittämistyötä ja päätöksiä sekä kansallisella tasolla että hankintayksiköissä.
Selvitys julkaistaan valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa kesäkuun alkupuolella.
Mika Naumanen, erikoistutkija VTT; Janne Huovari, ennustepäällikkö PTT, Maria Merisalo, erikoistutkija VTT
Kirjoittajat ovat ”Julkiset hankinnat – kokonaisvolyymi ja datan hyödyntäminen” tutkimusryhmän jäseniä.
