Lukijoilta

Kieliosaaminen rapistuu, mikä neuvoksi?

Pasi Leino
Kieltenopettajat vaativat koulutuspoliittisia päätöksiä ja tekoja, jotta Suomeen saadaan tulevaisuudessakin kielitaitoisia asiantuntijoita eri aloille.
Kieltenopettajat vaativat koulutuspoliittisia päätöksiä ja tekoja, jotta Suomeen saadaan tulevaisuudessakin kielitaitoisia asiantuntijoita eri aloille.

Valinnaisten kielten kirjoittajien määrä ylioppilaskirjoituksissa on romahtanut ja kieliä valitaan aikaisempaa vähemmän myös ala- ja yläkoulussa, vaikka kouluissa ja kunnissa on tehty pitkäjänteistä työtä kielivalintojen monipuolistamiseksi.

Jos Suomeen halutaan tulevaisuudessakin kielitaitoisia asiantuntijoita eri aloille, jotain pitäisi tehdä. Millaisia ratkaisuja kieltenopetuksen parissa työskentelevät itse ehdottavat tilanteeseen? 

Koska kuntien ja koulujen kielivalikoima riippuu siihen käytettävissä olevista resursseista, kipeimmin kaikilla kouluasteilla toivotaan, että kieltenopetukseen korvamerkittyä rahoitusta olisi mahdollista lisätä.

Kouluissa toivotaan myös, että lainsäädäntöä, asetuksia ja kuntien linjauksia voitaisiin muuttaa siten, että valinnaisen kielen ryhmä syntyisi pienemmällä oppilasmäärällä ja että ryhmiä yhdistettäisiin joustavasti koulujen välillä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Huoltajia saattaa huolettaa se, että alakoulussa aloitetun kielen opiskelua ei voikaan jatkaa yläkoulussa. Joustavammilla hallinnollisilla päätöksillä vankennettaisiin kielipolun jatkumista alakoulusta saumattomasti omaan yläkouluun.  

Toiseksi tärkeimpänä edellytyksenä monipuolisille kielivalinnoille nähdään, että korkeakoulujen todistusvalinnan pisteytysjärjestelmää harkitaan uudestaan.

Keväällä 2020 käyttöön otettu pisteytystyökalu antaa valinnaisten kielten yo-arvosanoista monia muita kouluaineita vähemmän pisteitä useimpiin hakukohteisiin. Tämä on lamauttanut valinnaisten kielten opiskelun lukioissa.

Nykylukio on varsin kuormittava ja työläs, ja jatko-opiskelupaikka riippuu enemmän ylioppilaskirjoituksissa menestymisestä kuin valintakokeista. Jos valinnaisista kielistä ei koeta olevan hyötyä jatko-opintojen hakuvaiheessa, niitä ei valita, vaikka niistä olisikin hyötyä myöhemmin opinnoissa ja  työelämässä. 

Vieraan kielen opetus on keväästä 2020 alkaen varhennettu alkamaan jo ensimmäiseltä luokalta, mutta koska valtaosa koululaisista aloittaa vieraan kielen opiskelun englannin kielestä, kielitaito ei monipuolistu.

Kieltenopettajat ehdottavat ratkaisuksi, että varhennettuna kielenä tarjottaisiin jotain muuta kuin englantia. He ehdottavat myös kielten pakollisuuden lisäämistä siten, että jossain vaiheessa koulupolkua olisi pakko opiskella ensimmäisen vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen lisäksi vielä kolmatta kieltä. 

Koulujen kielivalikoiman monipuolistamisessa voitaisiin hyödyntää myös etäopetusta. Korona-aikana tehty digiloikka on muokannut asenteita niin, että etäopetus nähdään nyt mahdollisena ratkaisukeinona jopa alakouluissa. 

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaikka kielten osaamisen hyödyistä on tiedotettu oppilaita ja huoltajia laajasti, motivointia ja tiedotusta pidetään yhä tärkeänä. Asenteisiin vaikuttaminen olisi tärkeää esiopetuksesta aina lukioon asti.

Erittäin tärkeänä pidetään myös sitä, että elinkeinoelämässä tiedostettaisiin, että kielitaitoiset ammattilaiset alkavat olla pian kiven alla.

Keski-ikäiset suomalaiset saattavat muodostaa käsityksensä suomalaisten kieliosaamisesta omiin kouluaikoihinsa, jolloin lähes kaikki opiskelivat useampaa vierasta kieltä, eivätkä siis ole vielä havahtuneet siihen, mitä suomalaisten kielitaidolle on tapahtumassa. 

Jos kielivalintojen tiellä on liikaa käytännön esteitä, se vaikuttaa myös asenteisiin kieliä kohtaan. Asenneilmapiiri näyttäisi olevan muuttumassa nyt kun aihe on noussut esille eri medioissa.

Kieltenopettajat toivovat tällä hetkellä kuitenkin juhlapuheiden ja huolenilmausten sijaan ennen kaikkea koulutuspoliittisia päätöksiä ja tekoja.

Outi Veivo ja Katja Mäntylä, Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitos; Jaana Toomar, Jyväskylän yliopiston Kieli- ja viestintätieteiden laitos; Pirjo Pollari, Jyväskylän yliopiston Normaalikoulu.

Mielipidekirjoitus perustuu allekirjoittajien tammikuussa 2021 tekemään kyselytutkimukseen koulujen kielivalinnoista. Kyselyyn vastasi 349 kieltenopettajaa, opettajankouluttajaa ja rehtoria eri puolilta Suomea.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
Koulun toimet eivät riitä
Onko se suurikaan ihme, että kouluissa opiskellaan lähinnä englantia, kun edes omaa äidinkieltämme ei arvosteta? No kouluissa ehkä, mutta muuten kaikkialla ympärillä näkee valtavasti englantia ja tuntuu, että aina vain enenevästi. Nyt jopa viranomaiset antavat hankkeille yms. englanninkielisiä nimiä.

Jos emme pidä arvossa suomea (tai ruotsia) ja olemme näköjään valmiita pitkälti luopumaan siitä, miksi arvostaisimme muitakaan kieliä? Paitsi tietenkin sitä englantia. Jos tunnemme rakkautta ja uteliaisuutta omaa kieltämme kohtaan, kiinnostus muihinkin kieliin syttyy uskoakseni herkemmin. Nyt ajatellaan vain, että englanti on maailmankieli ja "cool" - miksipä sitä nyt opiskelemaan vaikka ranskaa, saati Aasian kieliä, kun suomikin, oman ajattelumme kieli, joutaa mennä.

Tosin kiinnostuneena seuraan, mitä EU:ssa tapahtuu brexitin jälkeen. Suuret EU-maat saattavat olla kiinnostuneita nostamaan oman kielensä profiilia; tavallaan hieman outoa olisikin, jos EU:n valtakieli olisi englanti, kun Britannia ei edes kuulu EU:hun. Ainakin Saksa ja Ranska saattavat nähdä tässä tilaisuuden nostaa kielensä takaisin menneiden aikojen loistoon ja suosioon.

Joka tapauksessa tämä ongelma on ratkaistava koko yhteiskunnan mitalta, ei vain kouluissa. Jos kaikkialta tulee tietoista ja alitajuista viestiä, että vain englanti on tärkeää, ei esim. pakottaminen kielten opiskeluun taida kantaa kovinkaan hyvää hedelmää.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Hima-Hönö
Suosittelen Ranskan opiskelua
Viimeaikoina on ollut esillä miten valtion virkakoneistossa etenee kun hallitsee Ranskan hyvin.
Pidättehän toivottavasti mielessä että tämä oli suositus.

Vakavasti asiasta eli mikäli melkein kaikki opiskelevat englantia niin aina tarvitaan henkilöitä jotka hallitsevat muita kieliä paremmin kuin tuota valtakieltä. Joten miettikää vaihtoehtojakin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Esko
Pakkoruotsi pois
Myös virkamiesruotsin saisi samantien heittää romukoppaan. Kouluissa tulisi olla kaksi vapaasti valittavaa kieltä, ja ongelma olisi kerralla ratkaistu. Itse opiskelin aikanaan ruotsin lisäksi englantia ja saksaa. Turunmaan saaristo on ainut paikka, jossa ruotsinkielestä on ollut hyötyä. Jopa ruotsissa kaverit naureskelevat, miksi yritän väkisin ruotsia, kun englannilla pärjää yhtä hyvin. Monien ruotsissa olevien firmojen työkieli on englanti.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Pakkoruotsi pois
Minä olen saanut kaikki työpaikkani kiitos ruotsin osaamisen. Joka ainoan. Yhdessä oli hyötyä saksankielestäkin. Te ruotsia vihaavat teette sen meille niin helpoksi....
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Pakkoruotsi pois
"Te ruotsia vihaavat"
Jos minua tarkoitat, puhut täysin omiasi. Minä en todellakaan vihaa ruotsinkieltä. Minähän yritän käyttää sitä aina kuin mahdollista, jottei hyvä ruotsinkielentaitoni ruostuisi. Sen sijaan pakkoruotsia olen ihmetellyt peruskoulun alusta asti. Sehän tuli Johannes Virolaisen lehmänkauppojen tuloksena. Vielä suurempi ihmetys on, että se on 40 vuoden jälkeenkin pakollisena kehityksen jarruna.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Pakkoruotsi pois
Esko, missä sinä olet ruotsisi oppinut, ellet ole sotalapsi?
Ruotsin kielen opetus on käsittääkseni lain sanelema, kaksikielisessä Suomessa. Minä en tiedä kieltä jonka nimi on pakkoruotsi, se on pakkona vain joidenkin korvien välissä. Mutta olen valmis keskustelemaan siitä, voisiko ruotsin sijaan Itä-Suomessa ottaa käyttöön venäjä.

Tämä tietysti palvelee ihmistä vain siinä tapauksessa, jos hän asuisi koko elämänsä itärajan pinnassa tai opiskelisi myöhemmin jotain, jossa kielestä olisi hyötyä.
Ruotsinkielestä sen sijaan on paljonkin hyötyä muita, kuten germaanisia kieliä opiskellessa. Saksa oli minulle helppoa, kiitos ruotsinkielen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Aimäävai?
Taivaanrannassa valoa
Pois pakkoruotsi, pois pakkosuomi!

Eiköhän täsä ny isämmaan aamunkoitossa käy uudistusten vilpoisa ja tervetullut tuulenvire, hyvät ystävät, frendit: ruvetahan praattaamaan oopuengelskaa, nääs ko on vihroin toi Sentö saatunna meitille tämmösille miähille ja naisille ni siittä niin on hyvä jatkaa; kaik murtehet myäs poikkee, en niil te mittä, senko vejetää oopuengelskaa vaa ni kaik o sillo hyväst - noin toi kiälitoimistoki mis istuu herroi kyttäämäs, ni tuanoi nekin sano et "Kieli elää" - no niinhä se onkii - Paapelin tornist takas siähe vanhaa hyvää engelskaa, sit kuulkaa puhutaa Teksasin takamail ja Oksvordi junivöössitis, samaa ko meki tääl ni kansainvälisii ollaa nii jot hitto!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.