Lukijoilta

Lapsi tarvitsee edes sen yhden aikuisen, joka huomaa ja kuuntelee

Viime aikoina on tapahtunut paljon hirveitä asioita, nuorisoväkivaltaa ja jopa julmia murhia. Aivan kamalia asioita, jotka olisivat ehkä olleet ehkäistävissä.

Pahoinvointi on myös lisääntynyt etäkoulun myötä, ja toisen asteen opintoja lopetetaan ennätyspaljon.

Samaan aikaan uutisoidaan muun muassa, että koulupsykiatrille voi olla jopa kolmen vuoden jono. Selityksenä annetaan, ettei virkoja saada täytettyä tai virkoja ei ole tarpeeksi.

Aivan uskomatonta, miten tämä voi olla edes mahdollista? Riittääkö tämä selitys lapsille, tai sinulle, joka ehkä voit tehdä jotain lasten ja nuorten hyväksi?

Jo kuukausi on nuoren elämässä todella pitkä aika!

Näin maalaisjärjellä varustettuna kolmen lapsen äitinä jotenkin tuntuu, että tehdäänkö täällä nyt asioita ihan liian hankalasti ja byrokraattisesti? Voisivatko kunnat ottaa kolmannen sektorin, vapaaehtoissektorin voimavarat mukaan auttamaan? Tämä juttu ei saisi kaatua ammattilaisten vastustukseen!

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tärkeintä varmaan olisi, että koulusta löytyisi joku aikuinen, joka huomaa ja kuulee lapsen ongelmat. Sen ei tarvitse olla kalliisti koulutettu ammattilainen, eikö vähempikin koulutus riittäisi? Voisiko se aikuinen kuulija olla vaikka koulunkäynnin avustaja, jolla voisi olla ehkä omakohtaista kokemusta ongelmista, vaikeuksista kotona ja koulussa, ehkä jopa koulukiusaamisesta?

Meillä on valtavasti nuorisotyöttömyyttä. Löytyisikö näistä nuorista pienellä koulutuksella sellaisia koulunkäyntiavustajia, jotka kuuntelemalla lasta pystyisivät ehkäisemään isompien ongelmien syntymistä? Jos ongelmat olisivat liian isoja hänen hoidettavakseen, ohjaisi koulunkäynnin avustaja lapsen tietenkin eteenpäin ammattilaisten hoivaan.

Ala-asteella, tai miksei jopa yläasteellakin, voisi olla taas koulunkäyntiavustajina ns. kouluvaareja ja -mummeja. Näin ehkä yksinäiset eläkeläiset saisivat seuraa ja syyn nousta aamulla, ja lapset ehkä sen ainoan elämässä olevan, tärkeän kuuntelijan.

Meidän lasten ollessa ala-asteella koulussa oli kouluvaari, joka teki päivän töitä silloin tällöin, miksei heitä voisi olla jokaisessa koulussa?

Näitä kuuntelevia aikuisia pitäisi olla läpi lapsen koulu-uran, aina peruskoulusta keskiasteelle. Varmasti vielä korkeakoulussakin tarvitaan tukea.

Tukea tarvitaan, vaikka lapsen vanhemmilla olisi halua ja kykyä auttaa omaa lastaan. Se ei aina vain riitä.

Uskon, että meillä on hallituksessa tällä hetkellä ihmisiä, jotka aidosti haluavat auttaa lapsia ja nuoria. Mutta näyttää siltä, että se halu ei vain valu asioita toteuttavalle tasolle asti.

Ja kuten aina, kyse on myös rahasta. Ei se rahakaan ole aina este, jos tahtoa löytyy tarpeeksi. Kukapa meistä ei tahtoisi, että lapset voivat hyvin? Nyt on aika toimia!

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Minunkin vanhin lapseni jätti opinnot kesken

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.