Lukijoilta

Miksi perhetyö loppuu kodin ulkopuolelle sijoittamiseen?

Mikael Rydenfelt
Onko sijaisperhe arvokkaampi kuin bioperhe, kysyy kirjoittaja.
Onko sijaisperhe arvokkaampi kuin bioperhe, kysyy kirjoittaja.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimet käsittävät paljon yhdessäoloa vanhempien ja lasten kesken; lautapelien pelaamista, kuvakorttien pohjalta keskustelua, eläinpuistoissa ja sisäleikkipuistoissa käymistä ym. toimintaa. Tämä ei useinkaan auta perheen varsinaisissa ongelmissa mutta on lapselle tärkeä positiivinen kokemus.

Jos tilanne sitten kriisiytyy huostaanottoon asti, kaikki tällaiset tukitoimet loppuvat täysin. Lastensuojelu suhtautuu huostaan otetun lapsen ja tämän vanhempien välisen suhteen hoitamiseen passiivisesti, pahimmassa tapauksessa jopa vihamielisesti.

Kuitenkin yhteisen tekemisen merkitys korostuu entisestään, kun yhteinen arki lakkaa olemasta.

Biologinen vanhempi jää helposti syrjään lapsensa elämästä. Lasta kannustetaan kiintymään sijaisperheeseen ja rajoitetaan kotona vietettyä aikaa muun muassa koulun loma-aikoina.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Huostaanoton tarkoitus on kuitenkin varmistaa lapsen vakaat ja turvalliset elinolot, eikä pitää perheenjäseniä mahdollisimman paljon erillään. Jos koti on riittävän turvallinen kotilomia varten, se on sitä myös hieman pidemmällä oleskelulla.

Lain mukaan huostaanotto on väliaikainen toimenpide, joka tulee lopettaa niin pian kuin olosuhteet sallivat. Perheen hajottaminen voi aiheuttaa niin vanhemmille kuin lapsillekin mielenterveysongelmia, jotka pahimmillaan johtavat työkyvyttömyyteen tai syrjäytymiseen. Tärkeiden ihmissuhteiden vaaliminen pienentää riskiä.

Tuntuisi loogiselta vähentää kärsimystä nimenomaan silloin, kun hätä on suurin. Miksi perhetyö loppuu kodin ulkopuolelle sijoittamiseen? He voisivat järjestää ohjattuja tapaamisia lapsen kotilomien lisäksi. Bio- ja sijaisperheen yhteistä toimintaa voisi järjestää.

Huostaanoton jälkeen vanhemmat menettävät lapsilisät ja mahdollisten tukien lapsikorotukset, joten bioperhe tarvitsee erityistä taloudellista tukea esimerkiksi päästäkseen joskus lomalle.

Kyse on ennen kaikkea asenteesta: nähdäänkö vanhempi lapsen vihollisena, jonka tarve on ristiriidassa lapsen edun kanssa? Onko sijaisperhe arvokkaampi kuin bioperhe?

Sijaisperheeseen panostetaan rahallisesti paljon toisin kuin perheterapiaan tai muuhun kuntoutukseen, jonka tavoitteena on perheen yhdistäminen. Onko lapsen kiintymyssuhteilla arvoa, kun lapsia suojellaan?

Milla Jaakkola

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Sydämenasialla
Osuttu asian ytimeen
Kiitoksia kirjoittajalle. Toit esille monen perheen kokemuksen. Juuri noin pitäisi toimia, ei vieraannuttamalla lapsia vanhemmistaan, ei paniikinomaisia sijoituksia, vaan kaikki tuki sinne kotiin. Ja kotiuttamisesta pitää olla asiakassuunnitelmassa mustaa valkoisella heti alusta lähtien. Perheitä tulee kuntouttaa, monesti lyhytaikainen tuki tuo hyvän ja pysyvän tuloksen. Olemmeko menossa suuntaan, jossa etsitään täydellisiä perheitä? Monesti vielä arviointi on joko alalla toimiva yrittäjä (esteellisyys) tai sitten työntekijä, jolla ei ole itsellään kokemusta lapsiperheen arjesta. Miljardi euroa huonosti toimivaan lastensuojeluun pitää herättää päättäjät. Resurssipula syntyy suurelta osin siitä, että vanhemmat etsivät oikeutta hallinto-oikeudesta. Lastensuojelijoilla on käytössä myös kallis lakimies, vaikka tämä ei edes tutustu perheeseen muuten kuin papereiden kautta. Apu sinne kotiin ajoissa ja riittävästi, myös taloudellinen apu, auttaa lapsia inhimillisemmin ja myös taloudellisemmin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
KäPy
Todella tärkeä asia
Tuosta asiasta ei juurikaan puhuta. Näin se juuri on. Lapsen sijoittaminen, vaikka se olisi myös perheen vahva tahto, on aina kriisi perheelle. Sen aiheuttamat moninaiset tunteet saattavat viedä mielenterveyden. Tässä vaiheessa vanhemmat tarvitsevat todellakin tukea ja apua. Myös sijoitettu lapsi tarvitsee. Sijoituskoti ei koskaan poista lapsen omia syyllisyydentunteita. Perheterapiaa tulisi järjestää automaattisesti. On suorastaan häpeä miten vähän psyykkistä tukea bioperhe ja sijoitettu lapsi saavat. Ennaltaehkäisy olisi tärkeintä. Ei vasta silloin kun oirehditaan. Jos halutaan että lapsi palaa takaisin bioperheensä luokse, tulisi kaikki mahdollinen tuki järjestää jo ennakkoon. Se jos joku olisi lapsen etu.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.