Lukijoilta

Turun ongelma on päättämättömyys

Pekka Ojanen toteaa mielipidekirjoituksessaan (TS 7.4.), että Turun tauti kaupungissamme on herännyt henkiin. Esimerkkeinä tästä hän mainitsee Kakolanmäen asuntojen rakentamisen, uuden konserttitalon sijoittumisen Itsenäisyydenaukiolle, asuntorakentamisen Herttuan ja Kirstin puistoihin sekä Aurajoen rannan täydennysrakentamisen asunnoille ja liiketoiminnalle.

Olen kirjoittajan kanssa täysin eri mieltä. Näkemykseni on, että Olli Ojala perheyrityksineen yhdessä Senaatin kanssa pelasti Kakolanmäen avaamalla tämän suljetun alueen yleisölle virkistys- ja asumiskäyttöön. Mitäköhän Kakolanmäellä olisi tapahtunut, jos se olisi jäänyt julkisen sektorin vastuulle? Todennäköisesti ei mitään, vaan se olisi jäänyt ikuiseksi muistutukseksi siitä, miten yksi Turun hienoimmista alueista jätettiin rappion tilaan.

Turun kaupungin panostus kehittämiseen on ollut funikulaarin rakennuttaminen. Niinpä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nykyisen konserttitalon on todettu tulleen tiensä päähän, mutta se voi palvella vielä väistötilana uuden talon rakentamisen ajan. Sijaintipaikaksi valittua Itsenäisyydenaukiota pitävät sekä rakentamisen ja musiikin ammattilaiset että musiikin harrastajat useasta syystä parhaana mahdollisena vaihtoehtona.

Kaavaluonnos on hyväksytty ja haluan uskoa, että kaavaesitys valmistuu vuoden kuluttua niin kuin on suunniteltu. Ainahan kaavasta voi toki valittaa, mutta kokemukseni perusteella tällainen valituksiin kehottaminen ei sosialidemokraattisen liikkeen toimintaperiaatteisiin kuulu, varsinkin kun kaavaesitystä ei vielä edes ole tehty. Tähän "porukkaan" en halua kuulua.

Herttuan ja Kirstin puistojen osalta olen sitä mieltä, että mikäli ihmiset haluavat muuttaa lähemmäs keskustaa ja palveluja, niin heille tulee antaa siihen mahdollisuus. Tätä uudisrakentamista tuskin tehtäisiin, mikäli kysyntää ei olisi. Ja kyllä, puut kasvavat hitaasti, mutta alueiden maisemointi on viime vuosina ymmärtääkseni huomattavasti kehittynyt.

50 vuotta sitten, suurten ikäluokkien aikuistuessa, lähiöiden rakentaminen oli tärkeää. Nykytutkimukset sen sijaan osoittavat, että varsinkin nuoret aikuiset haluavat päästä lähemmäs kaupunkikeskustaa.

Neljäntenä Turun taudin merkkinä kirjoituksessa pidetään Aurajoen rantojen asuntojen rakentamista ja laivaravintoloita. Tässäkin on pitkälti kyse siitä, että nuoret etsiytyvät asumaan keskusta-alueelle ja haluavat sinne palveluja. Samaa mieltä olen siitä, että kaikki jokirannan alukset eivät täytä laivojen tunnusmerkkejä ja pitäisi olla tarkempi, jotta ne sopivat kansallismaisemaan.

Mutta nykyiselle kaupunkimiljöölle asetettavat tarpeet ja vaatimukset poikkeavat monilta osin 50 vuoden takaisista, joihin Pekka Ojanen näyttäisi viittaavan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turku Suomen vanhimpana kaupunkina on aikaisemmin ennakkoluulottomasti toteuttanut monia asioita ensimmäisenä maassamme. Entä nyt?

Turun tautia kuvaa mielestäni tällä hetkellä päättämättömyys. Se, ettei tehdä ollenkaan päätöksiä tai lähdetään valitusten tielle.

Väitän poliittisen johtajuuden olleen jo pitkään kateissa, mikä näkyy siten, että asiat eivät etene. Esimerkkejä löytyy lukuisia. Toriparkkia odotettiin 25 vuotta ja uutta pääkirjastoa 10 vuotta. Vanhan Suurtorin kehittämistä on odoteltu kymmeniä vuosia, eikä Fortuna-korttelin kehittämisestä ole sitten 2010-luvun alun kuulunut mitään.

Päätöstä raitiovaunuliikenteestä ei ole vieläkään tehty, vaikka hanke aloitettiin 10 vuotta sitten samaan aikaan kuin Tampereella, jossa vaunut jo ovat koekäytössä. Suomen kuudenneksi suurimmasta kaupungista puuttuu toimiva linja-autoasema ja matkakeskushankekin jumittaa.

Tämä on varsinaista Turun tautia, eivät etenevät hankkeet ja investoinnit.

Tuomas Mikkola

filosofian maisteri

(sd)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Simpson
Maali lähestyvät
Tässäpä olikin monta syytä miksi ei missään nimessä äänestä sosiaalidemokraatteja.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
AKurkinen
👍
Hyvä kirjoitus Mikkolalta ! Eräät vaan ovat juuttuneet jurakaudelle kaikessa !
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Päättämättömyys vai liika päättäväisyys
Perinteisesti kai Turun taudilla on kylläkin viitattu ennemminkin liialliseen päättäväisyyteen kuin liian vähään. Eli paljon on purettu vauhdikkaasti ja peruuttamattomasti. Sitkeästä päättäväisyydestä käy nykyajan esimerkiksi mielestäni ratikkahanke, jota ajetaan mistään riippumatta ja vaikka mikä olisi.

Kaikki Turun asukkaat eivät millään mahdu asumaan keskustaan, vaikka kuinka haluaisivat ja vaikka siellä kuinka on palveluja. Eivät edes nuoret. Ovatko he muuten jotenkin etuoikeutettu ryhmä? Kuten kirjoittaja toteaa, keskusta on jo vetovoimainen. Olisiko syytä enemmänkin panostaa nyt lähiöiden houkuttelevuuteen? Ydinkysymys taitaa olla, miten niihin saataisiin palveluja ja miten niissä saataisiin säilytettyä luonto- ja virkistysarvot.

Itse olisin suonut Kakolanmäen avattavaksi suurimmaksi osaksi yleisökäyttöön. Mieleen tulee ainakin kaavailtu historian museo. Totta on, että kaupungissa sekä päätöksenteko että varsinaiset projektit etenevät hitaasti. Kansalaisten valitusoikeudet ovat tärkeä osa demokratiaa, ja mielestäni on hyväkin, että päätökset tehdään harkiten ja ajan kanssa. Itse en kaipaa tuosta vain -ratkaisuja, jos kohta hieman ripeämpääkin voisi päätöksenteko, mutta varsinkin itse rakentaminen olla. Budjettien ja aikataulujen ylityksiä ei kaivata, joten hyvä valmistelu on arvossaan.

"Itsenäisyydenaukiota pitävät sekä rakentamisen ja musiikin ammattilaiset että musiikin harrastajat useasta syystä parhaana mahdollisena vaihtoehtona." Voimakas yleistys. Myös muita mielipiteitä on esitetty. Onko näitä edes mitenkään systemaattisesti kartoitettu, siis mitä kyseiset ryhmät ajattelevat asiasta?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pyöräilijä
Vast: Päättämättömyys vai liika päättäväisyys
Asian ydin on siinä, että keitä varten mitäkin rakennetaan. Ensinnäkin Turun keskustaan mahtuisi helposti kaikki halukkaat ja saataisiin jopa enemmän puistomaisia alueita jos vain luovuttaisiin vaatimuksesta että mikään rakennus ei näy kauas. Tätä kuulemme perustellaan Turun silouetilla mutta todellisuudessa vain rikkaiden asunnoista tätä edes pystyy katsomaan.

Toiseksi tämä konserttitalo, rakennetaanko se muusikkoja ja esiintyjiä vaiko yleisöä varten? Eli kumman mielipiteellä pitäisi olla merkitystä?

Lähiöiden houkuttelevuutta ei saa lisättyä kuin läpiajoa vähentämällä ja parantamalla julkisia yhteyksiä keskustaan. Ratikka sopii siihen hommaan kaikkein parhaiten ihan jokaisen lähiön osalta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Päättämättömyys vai liika päättäväisyys
Kovin korkeaa rakentamista on suitsittu maailmalla siellä, missä siihen on varaa, eli maa ei ole aivan kortilla. Tämä siksi, että se on epäviihtyisää ja siihen liittyy turvallisuustekijöitäkin, meillä nyt ei niinkään sortumisvaara, mutta tulipalot ovat korkeissa rakennuksissa tuhoisia. Kovin ahtaalla asumisella vaikuttaa myös olevan psykologisia ja sosiaalisia vaikutuksia, ei niin toivottuja.

Toivottavasti tulevaan konserttitaloon voisivat olla tyytyväisiä kaikki ryhmät!

Julkiset liikenneyhteydet lähiöistä keskustaan ja, huom.!, myös muualle kaupunkiin, ovat tosiaan hyvin tärkeitä. Turunkin kokoisessa kaupungissa on kymmeniä lähiöitä, ja on aika utopistista, että niiden kaikkien yhteydet hoituisivat ratikoilla. Kaikki eivät myöskään niitä halua, esim. jos vuoroväli kasvaa kohtuuttoman pitkäksi. En muista vähästä kokemuksestani maailmalta yhtään sellaista kaupunkia, jonka julkinen liikenne toimisi pelkästään ratikoilla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pyöräilijä
Vast: Päättämättömyys vai liika päättäväisyys
En nyt kyllä keksi että miksi 30m2 asunto 5 kerroksisessa talossa olisi ahtaampi kuin 10 kerroksisessa tai 20 kerroksisessa. Pikemminkin se tuntuu väljemmältä jos vaikka rakennetaan yhteen kortteliin vain yksi 40 kerroksinen talo sen sijaan että se jaetaan vierekkäisiin 8 kerroksen taloihin koska tällöin seuraava talo ei ole siinä 5m päässä makuuhuoneen ikkunasta vaanseuraavassa korttelissa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Päättämättömyys vai liika päättäväisyys
Pyöräilijän ajatus on, että muutama keskikorkea talo korvattaisiin yhdellä hyvin korkealla. Ikävä kyllä grynderien logiikka ei kulje näin. Jos alueelle voi rakentaa 40-kerroksisen (!) talon, sille voi rakentaa monta 40-kerroksista taloa, ajattelevat grynderit - ja kaikki tietävät, miten päättäminen näissä asioissa Turussa menee. Kaupungin päättäjät eivät juurikaan suitsi hankkeita.

Omasta puolestani en monestakaan syystä haluaisi asua 40-kerroksisessa talossa. En varsinkaan yläkerroksissa, mutta en oikeastaan alimmissakaan. Alueen pitäisi myös olla todella hyvin suunniteltu, jotta haluaisin asua 40-kerroksisen talon tai 40-kerroksisten talon katveessa. En usko olevani ainoa.

Maailmassa on erittäin tiheästi asuttuja alueita ja kaupunkeja. Näissä korkea rakentaminen saattaa olla välttämätöntä. Suomessa maasta ei ole pulaa, kunhan päästään siitä ajatuksesta, että kaikki haluavat ja heidän pitäisi saada asua torin reunalla. Täällä ratkaisut voivat olla toisenlaisia kuin Tokiossa, Singaporessa tai New Yorkissa. Toistan mielipiteeni, että lähiöiden kehittäminen olisi tärkeää. Hyvästä lähiöstä on historiassa monta kertaa kehittynyt kaupungin toinen tai vaihtoehtoinen keskusta. Onhan Turun nykyinenkin keskusta ollut aikanaan kaupungin laitamaa. Nykyisin Turku on sen kokoinen, että tänne sopisi mielestäni hyvin toinenkin vilkas alue torin seudun lisäksi.

Näin joskus muuten tutkimuksen, että mitä korkeammalla ihminen asuu, sitä enemmän hän keskittää elämistään ja olemistaan kotona asunnon keskelle ja ikkunoiden vastakkaiselle puolelle, eli alitajuisesti välttää ikkunoita. Asumiseen liittyykin asioita, joita emme usein tule ajatelleeksikaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.