Lukijoilta

Viiden päivän saattohoitovapaa ei riitä

Jouko Hanninen
Saattohoitovapaan on oltava kirjoittajan mielestä huomattavasti pidempi kuin viisi päivää ja vapaan tulee olla korvattavaa aikaa, ei palkatonta.
Saattohoitovapaan on oltava kirjoittajan mielestä huomattavasti pidempi kuin viisi päivää ja vapaan tulee olla korvattavaa aikaa, ei palkatonta.

Media uutisoi 2.4., että elinkeinoministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle saattohoitovapaata koskevan uudistuksen. Monien tiedotusvälineiden uutisoinnista sai kuvan, että saisimme hyvän uudistuksen viiden päivän saattohoitovapaasta.

Lausuntokierrokselle lähetetty uudistus perustuu EU-direktiiviin. Tavoite on, että omaishoitovapaa tulisi käyttöön ensi vuoden elokuussa. Direktiivissä esitellään, että työntekijällä on oikeus saada viisi päivää kalenterivuodessa vakavan lääketieteellisen syyn perusteella lähiomaisen hoitamiseen.

Saattohoitotilanteen ollessa kyseessä viisi päivää vapaata vuodessa on täysin riittämätöntä. Sen tulee olla huomattavasti pidempi. Vapaan ei tule myöskään olla ”palkaton”, vaan korvauksen piirissä.

Tällä hetkellä ihmiset käyttävät sairauslomaa jos sen saavat, kertyneitä lomiaan jos saavat käyttää, saattaapa joku jopa irtisanoutua työstään. Saattohoito voi olla myös hyvinkin pitkäkestoista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Saattohoitovapaa on hyvä asia ja sen mahdollistaminen nähdään tärkeäksi siten, että vapaa on myös korvauksen piirissä.

Ruotsissa on mahdollista saada jopa 100 päivää vapaata kuolevan läheisen hoitamiseen korvattuna.

Sosiaali- ja terveysministeriön Elämän loppuvaiheen hoito -asiantuntijatyöryhmässä olemme tehneet arviota ja suunnitelmia laaja-alaisesti palliatiivisen ja saattohoidon osalta ja käsittelyssä on myös lainsäädäntö eutanasiaan. Myös saattohoitovapaa on työpöydällä. Esityksiä julkistetaan tulevana kesänä.

Lähtökohtana saattohoitovapaassa on oltava se, että sen tulee olla huomattavasti pidempi kuin viisi päivää ja vapaan tulee olla korvattavaa aikaa, ei palkatonta.

Vertauksen vuoksi todettakoon, että Ruotsissa on mahdollista saada jopa 100 päivää vapaata kuolevan läheisen hoitamiseen korvattuna.

Kari Viholainen

puheenjohtaja, Exitus ry

sosiaali-ja terveysministeriön Elämän loppuvaiheen hoito -asiantuntijatyöryhmän jäsen

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.