Teknologiateollisuus ry on myös tehnyt päätöksen, että se lopettaa valtakunnallisten työehtosopimusten neuvottelun ja tekemisen. Teknologiateollisuus ilmoitti perustavansa uuden yhdistyksen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n, joka jatkossa neuvottelee työehtosopimuksista. Jäsenyritykset päättävät kumman tien valitsevat, valtakunnalliset vai yrityskohtaiset työehtosopimukset.
Mitä tapahtuu seuraavaksi? Ilmeisesti muu teollisuus seuraa perässä ja tämän jälkeen logistiikka (maa-, meri- ja ilmakuljetukset), rakennusala, palveluala ja myös julkinen sektori.
Mikäli tämä työnantajaliittojen suunnitelma tulee toteutumaan, niin se mullistaa koko suomalaisen työelämän. Alkaa taistelu siitä, kuka pystyy teettämään työn halvemmalla ja mukaan tulee myös entistä enemmän ulkomaalaisia yrityksiä.
Saadaanko tällä toiminnalla aikaan uusi ongelma, ostokyvyttömät kuluttajat?
Asia kätketään paikalliseen sopimiseen ja syyllistetään maamme hallitusta. Paikallinen sopiminen on toiminut mallikelpoisesti ainakin viimeiset 50 vuotta, työehtosopimukset mahdollistavat sen.
Mutta työnantajapiirit eivät halua, että työntekijäpuolella olisi päätäntävaltaa asiassa. He haluavat totaalisen määräysvallan eli paikallisen sanelun ja työntekijäpuolelle kuunteluoppilaan aseman. Halutaan murtaa koko valtakunnallinen työehtosopimusjärjestelmä ja siirtää se yrityksiin neuvoteltaviksi.
Teknologiateollisuus on esittänyt mallia, jossa yrityksen koko henkilöstö saa esittää edustajakseen ehdokkaita, joista työnantaja valitsee heille sopivamman. Voiko työntekijöitä loukkaavampaa ehdotusta enää tehdä?
Valtaosa työntekijän palkka- ja muista eduista tulee työehtosopimuksista. Kuten palkankorotukset, vähimmäispalkka, urakkatyö, ikälisät, palkan vaativuustasot, alallaololisät, palkalliset poissaolot, työajan lyhentäminen (tasoitusvapaat), arkipyhäkorvaukset, lomaraha, talviloma, vuoro- ym. lisät, äitiys- ja isyysvapaan palkka, sairausloman palkka (laki 1+9 päivää), erikoislääkärin palkkiot, sairaan lapsen hoitaminen, luottamusmiehen palvelut, työaikamääräykset, kokoontuminen työpaikalla, neuvottelujärjestys, erimielisyyksien käsittely, työvaatteet ja niiden pesu, työrauha.
Eri alojen työehtosopimuksissa on erilaisia painotuksia, mutta tässä joitain tärkeimpiä.
Jos tämä työnantajaliittojen unelma uhkaa toteutua, tulee maamme hallituksen toimia niin, että tasavertaiset yritystason neuvottelut pystytään Suomessa turvaamaan. Työvoimahan on valtiovallan erityisessä suojeluksessa.
On tehtävä muutos työlakeihin, mikä turvaa luottamusmiehen valinnan jokaiselle suomalaiselle työpaikalle. Alipalkkaus tulee kriminalisoida. Ammattiliitoille on saatava ryhmäkanneoikeus.
Suomeen on luotava samanlainen henkilöstön asema yritysten päätöksenteossa kuin on Ruotsissa ja Saksassa.
Päätöksenteossa on oltava henkilöstön edustajat mukana. Kun se onnistuu Ruotsissa ja Saksassa niin se onnistuu myös meillä.
Yleissitovuuden tilalle on saatava uudistuksia niin että neuvotteluosapuolet ovat tasavertaisia, koska tavoitteena tulee aina olla yhteisymmärryksen saavuttaminen. Ei yksipuolinen sanelu, mihin työnantajapuoli tähtää.
Vuosikaudet ovat Yksityisen Työttömyyskassan (YTK) jäsenet saaneet ”kuin manu illallisen” samat edut kuin ammattiliittoihin kuuluvat. Kun tämä yleissitovuus poistuu mihin työnantajaliitot tähtäävät, niin enää ei työttömyyskassan jäsenille tule automaattisesti palkankorotuksia ym. työehtosopimusten tuomia etuja. YTK ei neuvottele jäsentensä työehtosopimuksia valtakunnan tasolla eikä yritystasolla, niistä huolehtivat ammattiliitot ja luottamusmiehet.
Uskon vahvasti, että ammattiosastot ja ammattiliitot tulevat näkemään ja kokemaan suurten joukkojen paluun eri ammattiliittojen jäseniksi. Tuskin kukaan suomalainen työntekijä, myyjä, toimihenkilö, hoitaja, opettaja tai ylempi toimihenkilö haluaa, että heidän kokonaisansiotasonsa laskee tuhansia euroja vuositasolla. Tällaisen tulevaisuuden voi estää suomalaiset ammattiliitot yhteistyössä valtiovallan kanssa, estämällä työnantajapiirien sanelupolitiikan leviämisen maamme työpaikoille.
Suomalaisten ammattiliittojen tulee palkata lisää kentällä toimivia sopimusasiantuntijoita, jotka ovat entistä enemmän yhteydessä työpaikkoihin ympäri Suomea. Luottamusmiehiä tulee lisätä ja heidän koulutustaan laajentaa työpaikkatason neuvotteluasiantuntijoiksi. Saneluun ei työpaikkatasolla saa alistua.
Kotikuntaani Lietoa pidetään yritysystävällisenä kuntana. On hyvä asia, että Liedossa on paljon yrityksiä ja tätä kautta myös työpaikkoja, jotka tuovat vaurautta.
Minkälaiset valmiudet kuntamme yrittäjillä on neuvotella yritystason työehtosopimuksista? Puolen vuoden päästä se tullaan näkemään ja kuulemaan, minkälaisia yritystason työehtosopimuksia Liedossa tarjotaan yritysten työntekijöille.
Kun ei ole työehtosopimuksia, niin silloin ei myöskään ole työrauhaa, siitä on aina sovittu työehtosopimuksissa. Työntekijät myyvät työehtosopimuksella ammattitaitoaan ja työnantajat ostavat työrauhaa työpaikoille. Me haluamme rauhaa, ja valmistaudumme sotaan.
Reijo Korhonen
yleisdemokraatti (vas)
Lieto
