Lukijoilta

Suomeen kansallinen tiedestrategia ja tiede- ja innovaatioministeriö 2023

Suomeen on rakennettu pitkäjänteisellä työllä maailman paras koulutusjärjestelmä. Myös sivistystoimen osalta on onnistuttu.

Tieteen saavutuksissa Suomi ei ole väkilukuun suhteutettunakaan maailman kärkimaita muutamia aloja lukuun ottamatta. Yksi syy tähän on, että Suomen julkinen tutkimustoiminta on hajanaista.

Lähes 8 miljardin euron tutkimus- ja kehittämistoiminnan (lähes 4 prosenttia bkt:stä) menoista yritysten osuus on noin kaksi kolmasosaa. Valtion yhden kolmasosan osuus jakautuu opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi kaikkiin ministeriöihin. Lähes kaikilla ministeriöillä on omat tutkimuslaitokset. Taloudellisia tutkimuslaitoksia on Helsingin seudulla lähes 10 ja lisää perustettiin äskettäin valtion rahoituksella.

Presidentti Sauli Niinistö esitti koronanyrkkistrategiaa koronaepidemian hallitsemiseksi. Asiaa vastustettiin, mutta siihen suuntaan on menty. Tiedemaailmaa on otettu mukaan ja pääministerin kanslia hoitaa useita ministeriöitä koskevaa kokonaisuutta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tieteen keinoin virusongelmaan saadaan ratkaisu. Tiedemaailma teki globaalisti yhteistyötä ja rokote valmistui ennätysajassa.

Tätä toimintamallia tulisi soveltaa muillakin aloilla.

Julkisen sektorin tutkimusrahoituskokonaisuuden nykyistä tehokkaampaan kohdentamiseen olisi tehtävä kansallinen strategia. Strategiatyöhön maamme kolme tiedeakatemiaa voisivat tuoda oman osaamisensa.

Pohdittavia asioita olisivat muun muassa: Kannattaisiko julkinen tutkimusrahoitus keskittää yhteen ministeriöön? Olisivatko valtion tutkimuslaitokset ko. ministeriön alaisia? Pitäisikö Suomen Akatemian ja Business Finlandin tutkimusrahoitukset yhdistää? Pitäisikö tutkimusrahoituksen kokonaiskustannusmallista luopua ja vastuu hallintokuluista ja tiloista olisi rahoituksen vastaanottajalla?

Olisiko tarkoituksenmukaista toteuttaa kansallisia strategisen tutkimuksen ”tiede-nyrkkiohjelmia” esimerkiksi lääketieteen sekä energia-, ympäristö- ja digimurroksen alueilla? Pitäisikö Suomeen perustaa tiede- ja innovaatioministeriö, johon olisi keskitetty korkeakoulut, tutkimuslaitokset sekä tutkimusrahoitus?

Viime aikoina on tehty merkittäviä avauksia. Ministeri Matti Vanhasen johdolla tehty EU:n elvytyspakettiin liittyvä tutkimusohjelma on hyvä esimerkki resurssien strategisesta kohdentamisesta.

Suomen Tiedeakatemia julkaisi 8.2.2021 kannanoton, jossa todetaan muun muassa seuraavaa:

Suomen tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin suuntaama osuus bruttokansantuotteesta tulee nostaa 8 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Aiemmissa visioissa esitetty 4 prosentin tavoite ei ole riittävä. Suomeen on vakiinnutettava riippumattoman tiedeyhteisön asiantuntijuuteen pohjautuva tiedeneuvonnan toimija, joka vahvistaa kriisinkestävyyttä ja toimii tarvittaessa nopeasti.

Pekka Neittaanmäki

Unesco-professori

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jyväskylän yliopisto

Tiedeakatemian jäsen

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.