Suomella on ilmastopäästöjen osalta hyvin haastavat vähentämistavoitteet jo vuoteen 2030 mennessä ja tämä edellyttää tähän tähtääviä konkreettisia toimenpiteitä jo lähivuosina. Liikennepäästöt ovat iso osa kokonaispäästöistä ja sille sektorille tuleekin väistämättä suuria muutoksia jo kuluvalla vuosikymmenellä sen alkuvuosina.
Yksi erittäin suuri ja merkittävä julkisuudessakin paljon esillä ollut asia ovat suuret ratahankkeet, joilla ihmisten ja tavaroiden liikkumista voidaan helpottaa ja ennen kaikkea tehdä joukkoliikenteestä entistä houkuttelevampi vaihtoehto yksityisautoiluun verrattuna. Tätä kautta päästään myös liikenteessä päästöjen osalta kohti asetettuja tavoitteita.
Julkisuudessa on ollut esillä ja keskustelussa kolme suurta ratahanketta eli Turun tunnin juna Espoo-Salo-Turku, Suomi-rata Helsinki-Tampere-Seinäjoki-Oulu sekä itärata Helsinki-Lahti-Kouvola-Joensuu. Hintalappu koko tälle paketille lienee yhteensä luokkaa 15–20 miljardia euroa ja on itsestään selvää, että yhtäaikaisesti näitä kaikkia ei ole Suomella varaa rakentaa.
Täytyy siis priorisoida.
Pisimmällä näiden ratahankkeiden valmistelussa ollaan Turun tunnin junan osalta, jossa suunnittelu on jo vuosia ollut hyvässä vauhdissa.
Espoon kaupunkiradan (osuuden ensimmäinen vaihe Leppävaara-Kauklahti noin 14 km) rakennussuunnittelu on käynnissä ja sen valmistumisen tavoiteaikataulu on helmikuu 2023, jonka jälkeen rakentamisen valmistelu voidaan aloittaa jo välittömästi, mikäli hankkeen rahoitus on kunnossa.
Samanaikaisesti on käynnissä Espoo-Salon noin 96 km:n rataosuuden ratasuunnittelu, jonka suunnittelun tavoiteaikataulu on 30.6.2023 ja joka ratasuunnittelu tähtää hankkeen hyväksyttävyyden saamiseen. Tämän jälkeen tulee vielä radan rakennussuunnittelu ja rakentaminen. Rakentaminen tuolla Espoo-Salo-osuudella voidaan aloittaa varovaisen arvion mukaan 2025–2030. Tämän jälkeen tuohon hankkeeseen jää vielä tehtäväksi Salo-Turku -loppuosuus.
Suomi-rata on suunnittelun osalta lähes viisi vuotta jäljessä Turun tunnin junaa ja ratkaisu on hankkeen maastokäytävän osalta täysin auki, eli keskustellaan vielä nykyisen radan maastokäytävän sekä täysin uuden Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevan ratakäytävän vaihtoehdoista.
Suomi-radan osalta suunnittelua tehdään tällä hetkellä Pasilan ja Riihimäen välillä sen nykyisessä linjauksessa ja ratasuunnittelutarkkuudella. Tavoitteena on neljä raidetta kyseiselle yhteysvälille.
Valmiin ratasuunnitelman Riihimäelle asti pitäisi valmistua tavoiteaikataulun mukaan vuoden 2021 loppuun, jonka jälkeen ratasuunnitelma lähtee noin vuoden kestävään hallinnolliseen käsittelyyn. Radan rakennussuunnitelma voitaisiin käynnistää tämän jälkeen eli 2022 ja rakentaminen 2025 jälkeen, jos nykyinen maastokäytävä valittaisiin rakentamisen pohjaksi.
Mikäli keskustelu, suunnittelu ja päätöksenteko näistä isoista linjausvaihtoehdoista kestää useita vuosia, niin vastaavasti hankkeen toteuttamisaikataulu siirtyy saman verran eteenpäin.
Villi oma arvioni Suomi-radan toteuttamisen aloittamisesta menee kuitenkin 2030-luvulle ja jopa sen loppuvuosille, mikäli rahoitusasiat saadaan aikoinaan hankkeelle kuntoon. Tämä koskee siis ennen kaikkea lentoaseman kautta kulkevaa ratalinjausta.
Itse pitkään valtionhallinnossa ja sen liikennehankkeiden valmistelussa mukana olleena tiedän, että rakennushankkeen ja sen rahoituksen saaminen toteutusohjelmiin vaatii kohteen suunnitteluvalmiuden kunnossa olemista ja tässä asiassa Turun tunnin juna hanke johtaa Suomi-rataa 5–0.
Sen lisäksi tuo Turun suunnan hanke on saanut sen suunnitteluun jo EU:lta rahoitustukea, jonka voisi ennakoida vaikuttavan myös rakennusrahan tuen saamiseen Euroopan komissiolta.
Liikenteelliset perusteet sekä henkilöliikenteen että tavaraliikenteen osalta ja aluerakenteiden kehittämisen kerrannaisvaikutukset puoltaisivat hyvin selkeästi toisenlaista rakennusjärjestystä näiden hankkeiden osalta, mutta tällä hetkellä näyttää hyvin vahvasti siltä, että Turun tunnin juna on näistä isoista valtakunnallisista ratahankkeista se ensimmäiseksi käynnistyvä.
Usean tällaisen megahankkeen samanaikaiseen käynnistymiseen en usko rahoituksellisista syistä, vaikka poliittista tahtotilaa tähän olisikin.
Lopuksi voisi vähän leikillisesti todeta, että Hämeessä ja muuallakin runko-Suomessa ollaan oltu vähän hitaalla sillä aikaa, kun Turun seutu on koonnut yhteiskunnalliset vaikutusvoimansa yhteen ja toiminut!
Jarmo Kuivanen
Tampere
