Lukijoilta

Kiusaamista vastaan tositoimiin

Vakavat kouluissa tapahtuneet kiusaamis- ja välivallanteot ovat jälleen herättäneet tärkeän keskustelun koulukiusaamisesta ja jopa -väkivallasta.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus koskemattomuuteen ja turvalliseen oppimisympäristöön. Meillä jokaisella on oma roolimme tämän toteutumisessa, vaikka sen ennaltaehkäisy onkin erityisesti lasten kanssa työskentelevien velvollisuus.

Kiusaaminen on onneksi vähentynyt koko 2000-luvun ajan. Tämä kertoo siitä, että koulut ovat onnistuneet kiusaamisen vastaisessa työssään. Kiusaaminen ei ole kuitenkaan loppunut. Vähintään kerran viikossa kiusatuksi joutuu edelleen seitsemän prosenttia 4.–5. luokan oppilaista, kuusi prosenttia 8.–9. luokan oppilaista ja vajaat neljä prosenttia ammattikoululaisista.

Pojat kiusaavat ja tulevat kiusatuiksi tyttöjä useammin. Tavallisinta on sanallinen kiusaaminen ja nolaaminen. Fyysistä kiusaaminen on eniten alakouluissa. Verkkokiusaaminen on lisääntynyt ja siihen liittyy usein myös muut kiusaamisen muodot.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yksi satuttavimmista kiusaamisen muodoista on sosiaalinen ulossulkeminen eli ostrakismi. Usein kiusaamisessa on kyse ryhmäilmiöstä. Nekin, jotka eivät osallistu itse kiusaamiseen saattavat toimia tavalla, joka ylläpitää kiusaamista.

Kiusaamisen vastainen työ edellyttää pitkäjänteisyyttä. On tärkeätä, että tunne- ja vuorovaikustaitoja opetetaan jo varhaiskasvatuksessa. Vaikuttavinta tietenkin on kiusaamisen ennaltaehkäisy. On tärkeää, että kouluissa kehitetään yhteishenkeä ja käsitellään kiusaamiseen liittyviä asioita ja toimintatapoja osana opetusta. Jokaisen koulun oppilaan ja aikuisen tulee tunnistaa kiusaaminen eri muodoissaan ja tuntea toimintatavat siihen puuttumisessa.

Ja tietenkin sekä koulun että kodin aikuisten tulee vakavasti puuttua kiusaamiseen, jotta oppilaat saavat selkeän viestin, että kiusaaminen ei tosiaan ole sallittua ja että kiusaaminen loppuu. Tukea tilanteessa tarvitsevat niin kiusattu kuin kiusaajakin.

Opetushallitus on viime syksynä julkaissut verkkosivuillaan ensimmäisen kansallisen tason ohjeistuksen kiusaamisen ehkäisyyn ja kiusaamistilanteiden käsittelyyn kouluissa ja oppilaitoksissa. Ohjeita siinä on myös oppilaille ja huoltajille.

Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu nollatoleranssi kiusaamiselle ja rasismille. Tammikuussa julkaistiin hallituksen kattava kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, jossa listataan 13 konkreettista toimenpidettä, joiden avulla kiusaamiseen puututaan laajalla ja määrätietoisella otteella.

Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä eivät rajoitu vain kouluihin ja oppilaitoksiin, vaan ne heijastuvat kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Meillä jokaisella on oma vastuumme kiusaamisvapaan yhteiskunnan luomisessa. Kenenkään meistä ei pidä koskaan vähätellä tai katsoa läpi sormien mitään kiusaamista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Eeva-Johanna Eloranta

kansanedustaja (sd)

sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja

opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
DALIT
Oikeilla nimillä
Suurin palvelus ongelman voittamiseksi on lopettaa kelvottoman termin käyttö joka kutistaa asian mitättömäksi koska se on VAIN
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
S.F.
Pehmeät keinot eivät riitä
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen, yhteishengen kehittäminen, kiusaamiseen liittyvien asioiden käsittely osana opetusta - tällaisia keinoja ehdotettiin kiusaamisen ja kouluväkivallan vähentämiseksi. Vaikea kuvitella, että tuollaiset pehmeät keinot tepsisivät jo häirikkökierteeseen ajautuneisiin oppilaisiin. Itse näkisin, että keskeisenä syynä ongelmiin on opettajien vähentynyt arvovalta, oppilaiden oikeuksien ylikorostaminen ja yleinen kurin puute. Häirikköoppilaat ottavat kaiken sen vallan, mikä heille annetaan ja nykyisessä vapaan kasvatuksen ideologiassa tuota valtaa on annettu heille aivan liikaa. Ongelmaa ei haluta tunnustaa, sillä opetuksen ammattilaiset ovat monesti itse tuon aatteellisen huuhaan kannattajia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Pehmeät keinot eivät riitä
Ajattelin samaa lukiessani kirjoitusta. Kaikki, mitä siinä esitetään, on ilman muuta hyvää ja tarpeen, ja maailmoista parhaassa ehkä vähitellen pehmeinkin keinoin kouluväkivalta katoaisi kokonaan. Mutta kun emme elä maailmoista parhaassa ja siihen on vielä rutosti matkaa, niin pehmeät keinot eivät yksin riitä.

En ole, ikävä kyllä, nähnyt yhtään realistista, järkevää ehdotusta, miten kouluväkivaltaan voisi puuttua myös sen ilkeimmissä muodoissa. Silloin, kun pahoinpitelijä vähät välittää jutteluista ja kivakouluista. Silloin, kun on tilanne päällä ja tapahtuu esim. fyysistä väkivaltaa. Mitä voi tehdä luokkatoveri, opettaja, vanhempi, sisarus, sivullinen? Ihan oikeasti, suorastaan fyysisesti, jos tarpeen? Miten homma saadaan kerta kaikkiaan katkaistua, niin että väkivaltaiselle oppilaalle ei tule edes mahdollisuutta jatkaa väkivaltaa? On ilman muuta selvää, että myös pahoinpitelijä tarvitsee apua ja paljon tarvitseekin, mutta ihan ensimmäiseksi pitää kyllä saada väkivalta loppumaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
DALIT
Vast: Pehmeät keinot eivät riitä
Angus: Ihan vaan tiedoksi että rikosnimikkeet on olemassa jospa toimittaisiin sen mukaisesti, näin helppoja ne keinot on.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Pehmeät keinot eivät riitä
En tunne sen enempää rikoslakia kuin poliisin käytäntöjäkään väkivaltatapauksissa, mutta joka tapauksessa asiaa mutkistaa aika lailla se, että kyse on alaikäisistä. Ei heitä panna putkaan ihan tuosta vain, poliisin on oltava supervarovainen voimakeinoissa, eivätkä he oikeudessa ole samassa vastuussa kuin aikuinen. Jämerimmästä päästä taitaa olla kouluhäirikön ottaminen huostaan, mikä ei käsittääkseni estä väkivallan jatkumista, ja aikanaan oikeudessa sakot. Pitää varmasti olla hurjaa, silmitöntä väkivaltaa, jos alaikäinen saa kouluväkivallasta esim. vankeutta. (Tosin harvinaista se näkyy olevan aikuistenkaan saada vankeutta väkivallasta.)

Minä taas peräsin keinoja lopettaa väkivalta HETI, tilanteessa, ja estää tehokkaasti sen jatkuminen. Ikävä kyllä lakimme ja oikeuslaitoksemme eivät mielestäni oikein pysty tähän aikuistenkaan kohdalla. Aikuisten maailmassa poliisia ja oikeuslaitosta tuskin yleensä haetaan väliin sillä kynnyksellä, mihin kouluväkivaltaan pitäisi mielestäni puuttua - sanotaan nyt vaikka tönimisen perusteella. Poliisin kutsuminen aina paikalle tällaisen vähäisemmän väkivallan tapahtuessa taitaa olla aika epärealistinen ajatus. Mielestäni muutakin tarvittaisiin koulumaailmassa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.