Turun alueen seurakuntien ja kristillisten järjestöjen edustajat ilmaisivat Turun Sanomissa 26.3. julkaistussa mielipiteessään syvän huolensa nuorisopsykiatrian kriisiytyneestä tilanteesta koronan aikana. Mielipiteessä vaadittiin perustellusti nuorisopsykiatrian lisäresursointia.

Nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien määrä on ollut valtakunnallisesti kasvussa vuosikaudet. Korjaavan tuen lisäresursointi ei kuitenkaan yksin ratkaise nuorten pahoinvoinnin ongelmaa.

Ehkäisevän tuen puutteellinen resursointi on näkynyt jo pitkään korjaavan tuen tarpeen kasvuna.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan aikavälillä 2010–2019 13–17-vuotiaiden nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien määrä kasvoi Suomessa 61 prosenttia. Lastensuojelun karkeasti miljardin euron vuosittainen hintalappu osoittaa myös kiistatta, että seula vuotaa ja rankasti.

On ilmeistä, ettei nuorille ole tarjolla ensivaiheen tukea siinä arkiympäristössä, jossa he erityisesti pandemian aikana aikaansa viettävät – nimittäin verkossa.

Esimerkiksi Ylen 8.2. julkaiseman jutun mukaan kolmannen sektorin toimijoiden nuorille tarjoamaan Sekasin-chattiin tuli viime vuonna peräti 170 000 yhteydenottoa. Vain joka viidenteen yhteydenottoon pystytään vastaamaan ja jono on jatkuva.

Tuen saavutettavuutta ja saatavuutta heikentää myös se tosiasia, että verkossa ja verkkosivuilla oleva tieto on usein liian monen painalluksen takana hajautetusti ja vaikeasti löydettävissä. Tarjolla on kuntien, yritysten, kolmannen ja neljännen sektorin tuottamaa sekä face-to-face että digitaalista tukea, joka ei kohdennu oikein.

Digitaalisten palvelukanavien käyttöönottoa tulisi johtaa maakunnallisesti. Eri toimijoiden hajallaan olevat resurssit tulisi koota yhteen nuorille saavutettavaan ja helppokäyttöiseen matalan kynnyksen digitaaliseen palvelukanavaan.

Tämä saattaisi hillitä kalliin korjaavan tuen tarvetta.

Niko Lankinen

yhteiskuntatieteiden lisensiaatti