Kuntien eri yksikköjen on arvioitu tekevän vuosittain hankintoja yrityksiltä ja järjestöiltä noin 30 miljardilla eurolla. Summa vastaa lähes puolta kuntien ja valtion yhteenlasketuista vuosittaisista verotuloista.
Euromäärät kertovat, kuinka kytkeytyneitä julkinen ja yksityinen sektori ovat suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Verorahat hyödyttävät yrityksiä paitsi toimintaedellytysten luomisessa myös suoraan liikevaihtona. Vastaavasti yritysten toiminta hyödyttää koko yhteiskuntaa.
Hankinnat ovatkin tärkeä talouspolitiikan työkalu – siis paljon enemmän kuin saatu palvelu tai tuote ja niistä maksettu hinta.
Yhteiskunnan kannalta on yhtä lailla olennaista, miten tuote tai palvelu tuotetaan. Esimerkiksi kunnan rakennustyömaalla pimeästi toimiva yritys tarkoittaa paitsi pienempiä kunnan verotuloja myös menetettyä urakkaa rehdille paikalliselle yrittäjälle.
Vähähiilisillä hankinnoilla taas päästään kohti ilmastotavoitteita. Samalla paikalliset vastuulliset yritykset saavat kysyntää. Kun vuoropuhelu toimii ennakoivasti, yritykset synnyttävät myös innovaatioita fossiilittoman talouden tarpeisiin.
Kunnissa tulisi tunnistaa sellaiset hankinnat, joilla voidaan aidosti vaikuttaa, ja aloittaa muutos niistä.
Viime vuonna valtion ja kuntien yhteistyössä valmisteltu ensimmäinen kansallinen hankintastrategia luo hyvän pohjan hankintojen kehittämiselle. Valtion on tehtävä se kunnille helpoksi.
Siksi vähähiilisten hankintojen edistämiseksi on käynnistetty kokeiluja, joissa kehitetään skaalautuvia hankintamalleja. Piloteissa on mukana erilaisia kuntien hankintoja: puukoulu Kouvolassa, katu-urakka Tampereella, koulukuljetukset Torniossa ja kevyen liikenteen kunnossapito Vaasassa.
Piloteissa kunnat saavat sparrausta muun muassa Motivalta, Hanselilta, Suomen ympäristökeskukselta ja VTT:ltä, joilla on asiantuntemusta niin hankintajuridiikasta kuin ympäristöteknologiasta. Skaalattavilla hankintamalleilla voidaan yhtä lailla edistää paikallisten yritysten osallistumista hankintoihin tai työntekijöiden oikeuksia alihankintaketjuissa.
Toinen työkalu hankintayhteistyöhön ovat ekologista kestävyyttä edistävät Green Deal -sopimukset. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnat, Turku ja valtion Senaatti-kiinteistöt ovat sitoutuneet ottamaan käyttöön uuden päästöttömän työmaan konseptin, jotta niiden työmaat ovat fossiilivapaita vuonna 2025.
Hankintojen kehittämisestä vastaavana ministerinä kannustan kuntapäättäjiä ja kuntavaaliehdokkaita selvittämään, mikä hankintojen tilanne on omassa kunnassa.
Kunnissa tulisi tunnistaa sellaiset hankinnat, joilla voidaan aidosti vaikuttaa, ja aloittaa muutos niistä.
Sirpa Paatero
kuntaministeri (sd)
