Turun Sanomat uutisoi 29.3. arkeologien saaneen maatutkan avulla vihiä jostakin suuremmasta Koroisten pelloilla.

Koroistenniemeä on tutkittu jo pitkään ja sen asemaa Suomen ja Turun historiassa avattu, mutta alueen ja ympäristön kokonaisvaltainen ja kattava penkomus puuttuu. Koroinen peltoineen ikään kuin uinuu vuosisadasta toiseen.

Miten on mahdollista, että Suomen ja Turun synnyinmuistot ja niitä ympäröivät työn ja tiedon puistot tunnetaan niin pintapuolisesti?

Rahalla saa kaikenmoista ja myös arkeologista tutkimusta. Kun Turku nyt harkitsee Turun historian museon perustamista, sijaintipaikkaa ja rahoitusta, pitää pohtia myös Koroisia. Osa hankkeeseen varatusta resurssista tuleekin suunnata Koroisten perusteelliseen tutkimiseen.

Sankariarkkitehtuuriin sijoittamisen ohella (tai sijasta) Koroisista tulee tehdä Turun historian museon kiinteä osa ja kruunu tutkimalla se laajalti ja perikotaisin, sekä tämän jälkeen aloittamalla historian elävöittäminen alueella.

Pirkkalan Reipi, Euran Härkänummi, Helsingin Pukkisaari, Saarijärven kivikauden kylä ja Oulun Kierikkikeskus ovat, vain muutamia mainitakseni, kiinnostavia ja opettavaisia menneisyyden elävöittäjiä ja myös houkuttelevia turistikohteita.

Suomen kehdossa olisi kyllä tilausta vastaavalle – ja paremmallekin. Turku ei käytä historiansa mahtia kuin osaksi, vaikka 800-vuotisjuhlat jo painavat päälle.

Turun yliopiston arkeologian oppiaine on professori Visa Immosen ja hänen edeltäjiensä johdolla kunnostautunut paitsi lähialueidemme ja Turun tutkimuksessa myös tieteenalan popularisoinnissa. Meidän pitääkin kysyä Immosen väeltä, mitä Koroisten täydellinen tutkiminen edellyttää, ja sitten tehdä niin.

Tämä jälkeen Turku voi ottaa Koroisten alueen käyttöön elävän historian tyyssijana, kokeellisen arkeologian tutkimuskeitaana ja erittäin kiinnostavana kohteena niin koululaisille kuin turisteillekin.

Jos Turun historian museo saadaan järkevään paikkaan, jokiyhteys Koroistenniemelle – ja toiseen aikaan – olisi luonteva osa niin museon tarjontaa kuin Turun Keskiaikamarkkinoitakin.

Kaupunki ilakoi positiivista tulosta saatuaan 70 miljoonan euron korona-almun ja suunnitellaanpa myös vajaan kolmannesmiljardin panostusta erääseen "kaupunkikehityshankkeeseen".

Jos Turulla tässä tilanteessa raha ei kuitenkaan jostain syystä riitä sen selvittämiseen, keitä olemme ja mistä tulemme, vetoan kaupungin silmäätekeviin: niin kuin entisaikain mesenaatit Petrelius, Rettig, Julin, Karlström ja monet tuoreemmatkin suurturkulaiset, tekin voitte auttaa kaupunkia löytämään, luomaan ja säilyttämään aarteen ja tietämyksen, jota jälkeen tulevat turkulaissukupolvet kiitollisina hyödyntävät.

Perttu Helin

historianopettaja

kaupunkiympäristölautakunnan varajäsen (kesk)

Turku