Lukijoilta

Mistä löytyy tulevaisuudessa ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa yrityksille?

Tuo on erittäin hyvä kysymys, varsinkin kun ammattikouluissa ollaan paljon etäopiskelussa lähiopetuksen sijaan.

Ymmärrän kyllä erittäin hyvin sen, että rajoitukset ovat meidän kaikkien suojelemiseksi ja ymmärrän sen, että virukset ja taudit leviävät joukoissa. Olen silti huolissani siitä, että toisen asteen opiskelijat niin lukiossa kuin ammattikouluissa opiskelevat oman opiskelun kannalta todella kriittisessä vaiheessa etäopiskeluna.

Miten todellakin käsityötä opiskeleva voi oppia saman asian etäyhteyden välityksellä kuin koulussa lähiopetuksena? Miten esimerkiksi hitsausta opetteleva oppii hitsausta, jos ei kotona ole hitsausvälineitä eikä se etäopetus ole koskaan samanveroista kuin lähiopetus?

Myös motivaation puute lisääntyy, kun ei ole sosiaalista kanssakäymistä, nuorten huonovointisuudesta näin korona-aikana puhumattakaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toinen asia, mistä olen huolissani, on vuokra- ja määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen ja se, että vuokratyövoimasta on tullut monessa yrityksessä vakinaiset sopimukset syrjäyttävä tekijä.

Vuokratyöntekijä on erillisen yrityksen työntekijä ja tämä yritys muodostaa sopimuksen tästä työntekijästä sen yrityksen kanssa, missä töitä tehdään.

Vuokratyö on myös määritelty laissa niin, että vuokratyön pitäisi olla aina tilapäistä.

Vuokratyösopimuksia tarvitsisi mielestäni kohdella niin kuin määräaikaisia työsopimuksia. Liiallinen vuokratyösopimusten ketjuttaminen pitäisi kieltää suoraan lailla.

Kun yrityksessä käytetään vuokratyövoimaa jatkuvasti vakinaisen henkilökunnan rinnalla, yritykseen on muodostunut kahden ellei jopa kolmen kerroksen työmarkkinoita.

Aikoinaan oli varmaan hieno idea saada nopeasti yrityksille työntekijöitä, kun tuli sesonkiajan aiheuttamia tuotantopiikkejä, näin oli nopeasti saatavissa lisäkäsiä yrityksiin. Tästä kaikesta on vaan nykyään tullut enemmän sääntö kuin poikkeus.

Miten käsityötä opiskeleva voi oppia saman asian etäyhteyden välityksellä kuin koulussa lähiopetuksena?

Yrityksissä vuokratyöntekijä ei ole koskaan samanarvoinen kuin yrityksen oma toistaiseksi- tai vaikka määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä, vaikka tämä vuokratyöntekijä olisi ollut tekemässä siinä yrityksessä töitä monen sopimuksen kautta jopa neljä vuotta, niin kuin eräässä tapauksessa on.

Yrityksen omat työntekijät voivat esimerkiksi saada bonuspalkkioita, koronalisää tai muuta vastaavaa ja samaan aikaan voidaan rajata nämä vuokratyöläiset tämän järjestelmän ulkopuolelle. Onko tämä oikein, mielestäni ei ole.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yritys muodostaa sopimuksen nimenomaan vuokratyöyrityksen kanssa ja kolmantena osapuolena on vuokratyöläinen. Vuokratyöyritys on palkan maksajana työläiselle. Tämä kolmio muodostaa juuri sen porsaanreiän, että tällaiset monen kerroksen markkinat ovat mahdolliset.

Onko tällainen toimintatapa pidemmän päälle edes yritykselle hyödyksi? Eikö monelle yritykselle olisi hyväksi investoida tulevaisuuteen siten, että kaikki työntekijät, ketkä töitä tekevät, ovat samanarvoisia?

Sitten on vielä halpatyövoiman ketjuttaminen. Tästä olisi kai oma tarinansa kirjoitettava, mutta sama sääntö pätisi myös tähän. Kaikkien työntekijöiden pitäisi aina olla samojen yrityksessä olevien työehtojen piirissä.

Ja tiedonsaantioikeutta pitäisi näissä tapauksissa parantaa luottamusmiehille, ammattiosastoille ja ammattiliitoille.

Matti Rajala

Turun Puuseppäin ammattiosaston puheenjohtaja

(vas)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Koululaitoksen kriisi ja työvoimanvaihto
Korona on hankaloittanut elämää ja opiskelua, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että Suomen perus- ja ammattiopetus ovat taantuneet eivätkä pysty samalla tavalla täyttämään tavoitteitaan kuin ennen. Peruskoulunsa päättää nuoria, jotka eivät osaa lukea tai kirjoittaa edes tyydyttävästi ja ammattikoulusta valmistuu nuoria aikuisia, jotka eivät käytännössä osaa tehdä ammattiinsa kuuluvaa työtä. Nuoret, joista pitäisi tulla veronmaksajia, tuleekin oleskeluyhteiskunnan toimettomia menoeriä. Samaan aikaan Suomeen tulee yhä enemmän ulkomaista työvoimaa tekemään sitä työtä, mitä suomalaiset eivät osaa tai viitsi tehdä. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa tällaiseen. Mitä ihmettä on tapahtunut suomalaiselle osaamiselle ja motivaatiolle?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hima-Hönö
Vast: Koululaitoksen kriisi ja työvoimanvaihto
"Mitä ihmettä on tapahtunut suomalaiselle osaamiselle ja motivaatiolle?"
Se on siirtynyt itsensä toteuttamiseen ja luovaan taiteiluun? Tai taantunut hengailuun? No joo.
Ehkäpä suurin syy on muutaman vuoden takaiset leikkaukset koulutuksesta ja muutenkin yliarvostus "paperillisia" koulutuksia kohtaan. Ylpeillään kuinka koulutettuja Suomalaiset ovat muttei mainita paljonko koulutettuja on kortistossa. Toisaalta taas ammatillinen koulutus laahaa perässä kun asiat teknillistyvät erittäin nopeasti. Eikä tilannetta paranna kun haetaan "koulutettua" työvoimaa.
"Mistä löytyy tulevaisuudessa ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa yrityksille?"
Vastaus taitaa löytyä isosta kartasta ja valuuttakursseista. Näin ennustan. Toivottavasti väärin.
Ai niin. Mistähän nuo yritykset löytyvät tulevaisuudessa?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.