Koronavirus jatkaa leviämistään kaikkialla maailmassa, myös päiväkodeissa ja kouluissa. Pitkään meille kerrottiin, ettei korona juuri tartu lapsiin eivätkä he levitä tautia eteenpäin, päiväkotien ja koulujen ollessa täten koronaturvallisia.
Yhteiskunnan huoli koronaviruksen leviämisestä jatkuu, ja suunnitteilla on erilaisia rajoitustoimia viruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Yhteiskunnallisen tilanteen myötä huoli kasvaa myös päiväkodeissa ja kouluissa työskentelevien ammattilaisten keskuudessa.
Suurin osa oppilaista jatkaa lähiopetuksessa, jossa kontaktien välttäminen on mahdotonta jo ennestään ahtaissa koulutiloissa puhumattakaan varhaiskasvatuksesta.
Opettajien keskuudessa aito huoli omasta ja oppilaiden terveydestä kasvaa koronaviruksen leviämisen myötä. Työturvallisuus puhututtaa laajalti, kun päiväkodit ja koulut halutaan pitää auki viimeiseen saakka. Suomi on vielä yksi niistä harvoista maista, jossa päiväkodit ja koulut ovat olleet auki ainakin osittain koko pandemian ajan.
On toki hienoa, että koulujärjestelmää arvostetaan niin suuresti, ettei sitä voida ajatella suljettavan tai siirrettävän kokonaan etäyhteyksien päähän. Tämän arvostuksen täytyy näkyä myös jatkossa yhtä vahvana taloudellisia ratkaisuja koulutuksen resursseihin tehtäessä.
Mahdollista on, että koulujärjestelmä nähdään päättäjien keskuudessa kuitenkin enemmän yhteiskunnan tukitoimena, joka tässä tilanteessa mahdollistaa muiden välttämättömien organisaatioiden toiminnan kriisiaikana. Tämän näkemyksen me opettajat tietysti ymmärrämme, jolloin toivoisimme sen sanottavan rehellisesti, jolloin myös opetussuunnitelmien tavoitteita kevennettäisiin päättäjien toimesta vastaamaan uutta tilannetta.
Työskenneltäessä etä- tai lähiopetuksessa menetetään jatkuvasti aikaa varsinaisesta opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta, koska aika menee esimerkiksi yhteysongelmien ja tehostetun hygienian ylläpitämiseen yhden vesipisteen voimin.
Tämän lisäksi epidemiatilanteen ohjeistukset rajoittavat opettajan monipuolisia pedagogisia menetelmiä oppilaiden oppimisen tueksi. Työskentelytavat yksipuolistuvat ja inhimilliset kohtaamiset vähentyvät, jolloin opetuksen laatu kärsii väistämättä.
Näissä haasteellisissa olosuhteissa, opetukseen käytetyn ajan vähentyessä ja riisutuissa oppimisympäristöissä, tulisi saavuttaa samat opetussuunnitelman tavoitteet. Tehtävä on mahdoton.
Opettajat tunnollisena ammattiryhmänä yrittävät tehdä oman parhaansa, mutta seurauksena on laajamittainen uupuminen mahdottoman edessä.
Päättäjien on hyvä todeta ääneen, ettei opetussuunnitelmien mukaisia tavoitteita ole mahdollista saavuttaa nyt koronavirustilanteesta johtuvien rajoitusten vallitessa. Väistämättä syntyvään oppimisvajeeseen on tulevina vuosina kohdennettava lisäresursseja. Koulutus on tulevaisuuden investointi!
Sameli Valkama
puheenjohtaja
OAJ Turku
