Lukijoilta

Psykologien siirtäminen kouluista sote-keskuksiin olisi suuri virhe

Jane Iltanen
Koulupsykologin läsnäolo omalla koulullaan on edellytys pitää palvelu matalan kynnyksen palveluna, sanovat kirjoittajat.
Koulupsykologin läsnäolo omalla koulullaan on edellytys pitää palvelu matalan kynnyksen palveluna, sanovat kirjoittajat.

Eduskunnassa käsitellään hallituksen esitystä sote-uudistuksesta mukaan lukien koulupsykologien ja kuraattorien hallinnollinen sijainti. Valitettavasti hallitus esittää, että koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut olisivat tulevaisuudessa osa maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluja.

Turun seudun psykologien yhdistys pitää tätä suurena virheenä.

Hallinnollinen siirto ei tuo minkäänlaista lisäarvoa lapsille, nuorille tai vanhemmille: yhteistyö koulujen arjessa eri ammattiryhmien kanssa on jo nykyisellään erittäin toimivaa. Yhteistyötä terveydenhoitajan, kuraattorin, koulupsykologin ja koululääkärin välillä ei heikennä eri hallintokuntien alla oleminen. Tämä on huomattu koulujen ja oppilaitosten arjessa useaan kertaan. Yhteistyötä heikentää tällä hetkellä ainoastaan opiskeluhuollon resurssien riittämättömyys.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhteistyö koulun muun henkilökunnan kanssa hankaloituu tai jopa loppuu, mikäli psykologi ei työskentele koulun tiloissa. Mikäli koulupsykologit siirretään sote-keskuksiin, tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että koulupsykologista tulee jossakin määrin enemmän koulun ulkopuolinen toimija kuin koulun henkilökunnan jäsen.

Mikäli psykologi nähdään kouluilla "vain" osana sotea, se nähdään myös helposti opiskelusta, oppimisesta ja yhteisöstään irrallisena toimijana.

Hallinnollista siirtoa ei tarvita myöskään koulupsykologin työn johtamisen parantamiseksi. Jokainen koulupsykologi osaa itse johtaa, organisoida ja arvioida omaa työtään.

Koulupsykologin työtä on mahdollista tehdä ja suunnitella vain kouluilla ja psykologien siirtäminen sote-keskuksiin tarkoittaisi sitä, että tämä tapahtuisi terveydenhuollosta käsin. Tämä ei ole järkevää, sillä jokainen koulupsykologi tuntee oman työskentely-ympäristönsä eli oman koulunsa itse parhaiten.

Fyysisten tilojen turvaamiseksi on tärkeää, että koulupsykologi on koulun henkilökuntaa. Lähes poikkeuksetta koulurakennuksissa on pulaa työtiloista, ja läsnäolo kouluilla on edellytys sille, että koulupsykologi voi tehdä työnsä laadukkaasti.

Mikäli koulupsykologit siirretään osaksi sote-keskuksia, on selvää, että työtilojen loppuessa koulupsykologi koulun ulkopuolisena toimijana on helppo ohjata työskentelemään sote-keskuksen tiloihin.

Huoli työtilojen siirtymisestä ei ole aiheeton: jo nykyisessäkin tilanteessa koulupsykologeja työskentelee täysin työhön soveltumattomissa tiloissa. Pahimmillaan nämä tilat ovat siivouskaappeja, parhaimmillaan niistä puuttuu vain äänieristys.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Koulupsykologin läsnäolo omalla koulullaan on edellytys pitää palvelu matalan kynnyksen palveluna, tehdä verkostotyötä muun henkilökunnan kanssa ja tehdä yhteisöllistä työtä koko koulun hyväksi.

Kokemuksen mukaan lasten ja nuorten sitoutuminen yksilötapaamisiin heikkenee, mikäli he joutuvat tapaamisten vuoksi poistumaan oppilaitokselta kesken päivän. Tämä tarkoittaa sitä, että moni lapsi tai nuori jää kokonaan ilman tarvitsemaansa apua. Asiakas, joka ei sitoudu hoitoon on myös kalliimpi kuin sellainen, jolle hoitoa ei ole tarjottu lainkaan.

Koulupsykologien siirtäminen sotekeskusten alaisuuteen voidaan nähdä myös medikalisaationa: hoidetaan sairauksia yksilötasolla. Suurin osa koulupsykologin kohtaamista lapsista ja nuorista ei kuitenkaan kärsi psyykkisestä sairaudesta, vaan he tarvitsevat apua ja tukea kasvuun ja kehitykseen liittyvissä haasteissa ja kriisitilanteissa.

Vaikka koulupsykologi tekeekin mielenterveystyötä, kyse ei ole sairaanhoidosta eikä psykiatriasta. Koulupsykologille ei tarvita lähetettä eikä terveydenhoitajan arviota. Oppilas voi halutessaan itse varata ajan suoraan koulupsykologilta.

Empaattinen ja ymmärtävä kohtaaminen tutussa ympäristössä ovat avainasemassa tämän tuen antamisessa.

Koulupsykologin ollessa osa koulun henkilökuntaa vältämme antamasta kehittyville nuorille kuvaa siitä, että he olisivat sairaita ja tarvitsevat sairaudenhoitoa.

Niin OAJ, psykologiliitto kuin koulukuraattorien liittokin ovat selkeästi ilmoittaneet kantansa: yksikään näistä liitoista ei näe syytä siirtää koulupsykologeja ja -kuraattoreita osaksi sote-keskuksia.

Liitot edustavat niitä ammattilaisia, jotka todella tekevät työtään kouluilla, eli niitä henkilöitä, jotka parhaiten tuntevat työn ja sen vaatimat edellytykset.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pahimmillaan koulupsykologien siirtäminen hajottaa toimivan opiskeluhuoltojärjestelmän.

Maria Paavilainen

Turun seudun psykologiyhdistyksen puheenjohtaja

Maria Ruohola

Turun seudun Psykologiyhdistyksen varapuheenjohtaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.