Lukijoilta

Yhteispohjoismaista digitaalista tunnistautumista rakennetaan kuin Iisakinkirkkoa

Marttiina Sairanen
Kirjoittaja kysyy, miten Pohjoismaiden ja Baltian maiden päättäjät aikovat varmistaa, että kansalaisille annettu lupaus sähköisen asioinnin mahdollistamisesta muiden maiden viranomaisissa pidetään.
Kirjoittaja kysyy, miten Pohjoismaiden ja Baltian maiden päättäjät aikovat varmistaa, että kansalaisille annettu lupaus sähköisen asioinnin mahdollistamisesta muiden maiden viranomaisissa pidetään.

Etätyön määrä on räjähtänyt koronakriisin myötä, ja samalla on kasvanut ulkomaille etätöitä tekevien määrä. Aikaisemmin ulkomailla suoritettu työ tehdään nyt asuinmaassa, ja tarve hoitaa asioita sähköisesti työskentelymaan viranomaisten kanssa on kasvanut.

Digitaalinen tunnistautuminen ei kuitenkaan onnistu, jos et asu maassa, tai jos sinulla ei ole paikallista pankkitiliä. Kun rajat ovat kiinni niin ainoa tapa hoitaa asiat on viranomaisten kanssa kasvokkain ja tällöin voivat tärkeät asiat, kuten sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyvät velvollisuudet, jäädä hoitamatta.

Pohjoismaiden ministerineuvoston alle perustettiin vuosiksi 2017–2020 digitaaliministeriö, jonka tehtävänä oli edistää rajat ylittävien digitaalisten palvelujen kehittämistä, yritystoimintaa tukevien digitaalisten innovaatioiden kehittämistä sekä EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vuonna 2018 käyntiin polkaistiin kolmevuotinen NOBID-hanke, jonka tavoite oli varmistaa kansalaisten pääsy muiden maiden viranomaisten asiointipalveluihin oman maan sähköisellä henkilötunnuksella, esimerkiksi pankkitunnuksilla.

Alkuperäinen, nykyaikainen ja arkipäivän kannalta kovin tarpeellinen tavoite oli siis, että suomalaisilla pankkitunnuksilla pääsisi hoitamaan asioitaan sähköisesti Ruotsin verottajan tai sosiaaliturvaviranomaisten kanssa. Mutta mitä sitten tapahtui?

Projektin alkuperäinen aikaraja on päättynyt ja tavoitteet saavuttamatta. Suomalaisten kohdalla asiassa on edetty siihen pisteeseen, että hankkeesta on tiputettu pois kaikki muut tunnistautumistavat paitsi sähköiseen henkilökorttiin liittyvä kansalaisvarmenne, joka on käytössä hyvin harvalla. Käytännössä kallis verorahoilla rahoitettu hanke hyödyttää vain kourallista suomalaisia.

Pohjoismaisissa juhlapuheissa on jo vuosia nostettu esiin digitaalisen tunnistautumisen tärkeys ja myös monia ministeritason kokouksia on asian tiimoilta tehty. Koska tekninen ratkaisukin on olemassa, niin käytännössä vain eri viranomaisjärjestelmät pitäisi saada integroitua toimimaan yhdessä. Miksi asia ei vuosikausienkaan jälkeen etene?

Organisaatioiden ja virkahenkilöiden tehtävä on toteuttaa poliittisia visioita. Näin ollen vaikuttaakin siltä, että yhteinen poliittinen tahto puuttuu.

Tässäkin asiassa yhteispohjoismainen koordinointi vaikuttaa loistavan poissaolollaan, koska kyllähän se esimerkiksi vaikuttaa hieman kummalliselta, että esimerkiksi virolaiset voivat hakea sähköisesti Norjan korkeakouluihin mutta Pohjoismaiden kansalaiset eivät. Toisaalta Viro on tunnettu digitaalisuudestaan ja heidän digitaalinen henkilökorttinsa on ainutlaatuinen koko maailmassa.

Pohjoismaiden yhteinen historia sekä kansanvaltaiset perinteet ja arvot, kuten tasa-arvo ja demokratia ovat luoneet luonnollisen perustan maidemme väliselle yhteistyölle. Yhteistyösopimus, joka tunnetaan nimellä Helsingin sopimus, allekirjoitettiin 23.3.1962 kaikkien Pohjoismaiden kesken ja tämän sopimuksen kunniaksi juhlitaan Pohjolan päivää vuosittain 23. maaliskuuta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Meillä on hieno yhteinen historia passivapauksineen ja yhteisine työmarkkinoineen. Emme voi kuitenkaan nojautua hienoon yhteiseen historiaamme – maailma muuttuu kovaa vauhtia ja meidän pitää pysyä kehityksen mukana.

Pohjoismaiden ministerineuvosto täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja Suomi johtaa tätä työtä tänä vuonna. Ministerineuvoston visio on, että vuoteen 2030 mennessä Pohjolan tulee olla maailman kestävin ja integroitunein alue. Ilman mahdollisuutta yhteispohjoismaiseen digitaaliseen tunnistautumiseen tämäkin visio jää juhlapuheisiin.

Siksi kysynkin, miten Suomen, muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden päättäjät aikovat varmistaa, että kansalaisille annettu lupaus sähköisen asioinnin mahdollistamisesta muiden maiden viranomaisissa pidetään?

Markus Lyyra

asiantuntija

Pohjola-Norden

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Sivustaseuraaja
Viron malli
Tuntematta virolaista mallia, jos virolaiset voivat hakea Norjan korkeakouluihin ja heidän tunnistautuminen ainutlaatuinen maailmassa, miksi me emme voi apinoida sitä – tai rehellisesti ostaa sitä? Se edistäisi myös digitaalista äänestämistä, jota näillä näkymin muuten saamme odottaa hamaan tappiin asti.

Omissa järjestelmissä on etunsa, mutta jos kysymyksessä on yhteistyö jossa jokainen maa yrittää saada omat järjestelmänsä yhteensopiviksi muiden kanssa – sitä ei tulla ikinä näkemään.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alf
Vast: Viron malli
Niin...nämä Suomen monilukuiset ja surullisenkuuluisat terveydenhuollon yhteensopimattomat tietojärjestelmät ovat erinomainen esimerkki siitä, miten ei missään tapauksessa pidä tehdä. Siis jos tavoitellaan yhteensopivuutta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
S.F.
Takana loistava tulevaisuus
"Yhteispohjoismaista digitaalista tunnistautumista rakennetaan kuin Iisakinkirkkoa"
- aika on ajanut pohjoismaisen yhteistyön ohi. Miten kuvitellaan, että esim. Ruotsi saisi asukkailleen digitaalisen tunnistautumisen, kun merkittävällä osalla ei ole edes minkään valtakunnan papereitakaan? Ruotsin kanssa huseeraamisessa on riski, että he levittävät omia ongelmiaan naapurimaihinkin kuten vuonna 2015 nähtiin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.