Lukijoilta

Vammaiset yhdenvertaisiksi työelämässä ja yhteiskunnassa

Kaikki vammaiset ihmiset eivät pysty palkkatyöhön. Silloin on kaksi vaihtoehtoa: avotyötoiminta ja työtoiminta työkeskuksissa.

Työ- ja päivätoiminnan sijasta päivä voi sisältää muuta mielekästä toimintaa ja esimerkiksi harrastuksia.

Vammaisten henkilöiden kohdalla avotyötoiminta nähdään melko pysyvänä ja pitkäaikaisena ratkaisuna. Vakiintunut avotyötoiminta mahdollisesti ehkäisee työsuhteista palkkatyöllistymistä, koska työnantajat ovat tottuneet saamaan edullisesti huoltosuhteisen työntekijän. Tämä puolestaan lisää eriytymistä yhteiskunnan tietynlaisista rooleista.

Moni ihminen määrittelee nykyään elämänsä työn ympärille. Palkkatyö onkin yksi suuri näkökulma identiteetin rakentumisen ja yhteiskunnassa oman paikkansa löytämisen kannalta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Työympäristön esteettömyys ja ergonomisuus ovat vammaisten hyvinvointia ja mielekkyyttä. Teknologian ja monipuolistuneiden kommunikointimahdollisuuksien lisäksi ympäristöä on osattu muokata mahdollistavammaksi. Osallisuus on lisääntynyt huomattavasti.

Työhyvinvoinnille merkittäviä ovat vammaisten ihmisten osallisuuden edistäminen, yhteiskunnallisen merkityksen kokeminen, täysivaltainen jäsenyys ja samat mahdollisuudet kuin muilla.

Osallisuuden edistämisen mahdollisuuksiin vaikuttaa yhteiskunnan asenne. Suvaitsevaisuus ja huomioonottavuus edistävät osallisuutta yhteiskuntaan.

Vammadiagnoosin saanut henkilö joutuu lähes automaattisesti työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä johtaa siihen, että mahdollisuudet työllistyä ovat erittäin rajalliset. Jo vammaisten ihmisten perustoimeentulon nimeäminen työkyvyttömyyseläkkeeksi antaa yksilölle työntekijäkansalaisuudesta poissulkevan leiman.

Täyden kansalaisuuden saavuttamisessa on ollut vammaisilla vaikeuksia. Tuleekin pohtia, mihin yhteiskunnan täysimääräisen jäsenyyden tulisi oikeuttaa, kun puhutaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuudesta, osallistumisesta ja osallisuudesta.

Kaj Fredriksson

Vasemmistoliiton vammaispoliittisen työryhmän jäsen

Kaarinan Vasemmistoliiton jäsen

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.