Lukijoilta

Suomi unohti Kekkosen jälkeen Lapin – Kemijärven kohtalo on tästä hyvä esimerkki

LM/Kalevan arkisto
Norja ja Ruotsi tukevat kirjoittajan mielestä pohjoisia seutujaan paljon paremmin kuin Suomi. Arkistokuva Kemijärveltä.
Norja ja Ruotsi tukevat kirjoittajan mielestä pohjoisia seutujaan paljon paremmin kuin Suomi. Arkistokuva Kemijärveltä.

Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies kirjoittaa (TS 21.2.) aluepolitiikan jämähtäneen Kekkosen aikaan, jolloin Lappi ja Itä-Suomi saivat runsaasti tukea. Häkämiehen mukaan on aika siirtyä tukemaan Etelä-Suomen kehittymättömiä alueita.

Häkämies kirjoittaa: ”Oulu ja Kuopio porskuttavat erinomaisesti ja Lappikin oli hyvässä nousussa ennen koronaa” ja ”Etelä-Suomessa ajatellaan usein, että kuntien ja maakuntien on pärjättävä ilman tukia”. Häkämies haluaa nyt suunnan muuttuvan ja Etelä-Suomeen omia valtiopäiviä ottamaan EU-tuet Etelä-Suomeen, kuten hänen mielestään kuuluu.

Häkämiehen kirjoitus vihjaa, että Lapissa on jämähdetty Kekkosen aikaan, odotetaan vaan EU-tukia ja siellä menee jo itse asiassa oikein hyvin. Mitään lukuja tai faktoja Häkämies ei esitä, pelkkiä mielikuvia ja vihjauksia. Kekkosen kuvan vilauttelu riittää leimaamaan minkä tahansa vanhanaikaiseksi ja siis huonoksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Häkämies vertaa myös Lapin ja Itä-Suomen suurimpia kaupunkeja Varsinais-Suomen pieniin kuntiin. Tämä lähtökohtahan on täysin epäreilu.

Kerronpa esimerkkinä yhden kaupungin lyhyen historian, jotta asia konkretisoituisi.

Entinen kotikaupunkini Kemijärvi oli aikoinaan suhteellisen kukoistava pieni kaupunki. Kun 1960–1970-luvuilla sodan jälkeiset suuret ikäluokat tulivat täysi-ikäisiksi, ei entisaikainen maatalous enää elättänyt ja muitakin töitä oli hyvin vähän tarjolla. Nuoret halusivat eteenpäin, tuhansia nuoria lähti Ruotsiin töihin ja Etelä-Suomeen opiskelemaan. Yliopistot ja korkeakoulut olivat etelässä.

Voi vain kysyä, onko se valtiovallan tukea Etelä-Suomelle? Tuki ei ole pientä, vaan se johti koko Suomen asukasvirtoihin, aivovientiin etelään. Nämä nuoret eivät enää palanneet, koska Etelä-Suomi tarjosi töitä koulutetuille nuorille, helpompaa elämää. Niinikään valtion työpaikoista valtaosa keskitettiin Etelä-Suomeen.

Kemijärvellä oli silti vielä 1980-luvulla monenlaista elinkeinoa, paperitehdas, Saloran tehdas, lääketehdas, ovitehdas, Torstai Oy:n vaatetehdas, monia pieniä erikoisliikkeitä. Kemijoki valjastettiin 1950–1990-luvuilla koski kerrallaan ja sekin tarjosi töitä. Kaupungissa oli paljon maaseutukouluja, julkinen liikenne, jopa kirurginen sairaala.

Kekkonen neuvotteli 1970–1980-lukujen taitteessa Neuvostoliiton kanssa sopimuksen, jossa suomalaiset rakensivat valtavan teollisuuskombinaatin ja kokonaisen kaupungin Kostamukseen suomalaisvoimin. Tämä antoi töitä tuhansille Lapin ja Itä-Suomen ihmisille. Kekkonen perusti myös muita valtionyhtiöitä Lappiin.

Tuki ei tarkoittanut vain ottamista, vaan tuki tuotti valtavasti hyötyä koko valtiolle, kun työttömyys väheni ja Lappi pysyi elinvoimaisena.

Kekkosen jälkeen aluepolitiikka unohtui. Lappiin pyydettiin yrityksille verohelpotuksia, kuten esimerkiksi Norjassa on, mutta niitä ei yksikään hallitus myöntänyt. Kemijoesta valjastuksesta voimalaitosten valmistumisen jälkeen rahat hyödyttävät valtionyhtiötä, joka hyödyttää enemmän Etelä-Suomea. Pohjoisen pitkät matkat, ankara ja pitkä talvi heikentävät teollisuuden mahdollisuuksia. Kaikki on kalliimpaa, kun se tuodaan tai viedään kauas.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kemijärvi alkoi kuihtua, yksi yritys toisensa jälkeen lopetti. Viimeinen niitti oli, kun kannattava sellutehdas päätettiin sulkea. Tehdas tuloutti emoyhtiölle 70 miljoonaa euroa 2001–2005, mutta tämä ei riittänyt. Tehtaalla olisi ollut ostajiakin, mutta sitä ei haluttu myydä, ettei kilpailija saa tätä hyvin tuottavaa tehdasta.

Kaikki tiesivät, että nyt sammutetaan Kemijärvellä valot. Helsinkiin lähetettiin monenlaista lähetystöä, mutta mikään ei auttanut. Tehtaan kuoliniskun jälkeen valtio antoi näennäistukea yritykselle, joka perusti liimapuupalkkitehtaan, mutta yritys meni heti konkurssiin ja tuet valuivat viemäristä alas.

Meillä on Häkämiehen kanssa kovin erilaiset käsitykset Lapin tukemisesta. Näin käy usein, kun etelästä tiedetään Lapin asiat.

Minä näen, että valtiovalta on tuen sijaan antanut kuoliniskun Kemijärven ja lähiseudun kehitykselle, kun se lakkautti kannattavan sellutehtaan. Se romahdutti kaupungin totaalisesti. Poissa ovat erikoisliikkeet, ravintolat, hotellit, bussiliikenne, nuoret ihmiset. 7000 asukkaan kylässä asuu enää pääasiassa vanhuksia, jotka käyvät Lidlissä ostoksilla ja asioivat terveyskeskuksessa, joka sekin on supistettu vain arkisin auki olevaksi.

Peruskouluja on enää keskustassa yksi, on muutama lukiolainen ja ammattikoulu, jossa on muutama linja. Päivystykseen lähdetään virka-ajan jälkeen Rovaniemelle. Ainoat kannattavat liikkeet ovat hautaustoimistot, joita on kaupungissa neljä. Pian loppuu asiakkaat niiltäkin, jos tilanne ei muutu.

Silti Kemijärvellä yritetään. Kaupungin omat miehet ovat etsineet yhteistyökumppania, että Kemijärvelle saataisiin uudentyyppinen sellutehdas. Nyt kuulostaa jo lupaavalta, vuosien kamppailun jälkeen rakentaminen aloitetaan ensi kesänä. Se on Kemijärven ainoa mahdollisuus nousta jaloilleen valtiovallan kampituksen jälkeen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Norja ja Ruotsi tukevat pohjoisia seutujaan paljon paremmin. Suomi on tosiaankin Kekkosen jälkeen unohtanut Lapin. Kekkosen aikana monet asiat olivat paremmin, kuin nykyään. Nyt kasvottomat sijoittajat ovat ottaneet vallan. Suomesta suljetaan tehtaita ja viedään kehitysmaihin, kuten juuri Stora Enso teki.

Lappi ei ole yhtä kuin Levi, vaikka päättäjät käyvät siellä laskettelukeskuksessa tutustumassa Lappiin ja toteavat hyvinvoivaksi.

Pirkko Kunnari

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
credo
Näin se vaan on
Pitää nipistää itseäni, ja kysyä, olemmeko todella 2020 - luvulla, jos ja kun haetaan esimerkkejä Kekkosen ajoista. Väestö - ja yhteiskuntarakenteet ovat muuttuneet eikä paluuta ole, ei Suomessa eikä maailmalla globaalisti. Tämän ymmärsin olevan Häkämiehen viesti.Ja siksi valtionapukäytänteiden tulee vastata tätä päivää.


Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
vexi
30% investointiavustukset + kuljetustuet, ym, ym,....
Juu, Lapin tyhjentymistä Etelä-Suomeen ja Ruotsiin yritettiin tosiaan 70-luvulta alkaen hidastaa siirtämällä sinne mittavasti verorahaa Etelä-Suomesta. Varoittavana esimerkkinä pidettiin Thatcherismin tyhjentämää Skotlantia. Esimerkiksi Glasgowin asukasluku putosi 65% sotia edeltäneestä tasosta väen muutettua työn perässä Etelä-Englantiin. Kekkonen ei kuulemma halunnut vastaavaa tapahtuvaksi Suomessa. Niinpä perustettiin diplomi-Insinöörikoulutus Oulun yliopistoon, ja High-Tech teollisuutta houkutettiin Pohjois-Suomeen mittavilla investointiavustuksilla. Valtio maksoi 30% tehtaan perustamiskuluista, kun se rakennettiin Etelä-Suomen sijaan Oulun ympäristöön (Nokian tehtaita ja sen sopimusvalmistajia), Raaheen (Ericsson), Kajaaniin (Edacom), Suomussalmelle (Evox) taikka Kemijärvelle (Salora, sittemmin Nokia). Lisäksi maksettiin kuljetustukia valmisteiden ja puolivalmisteiden roudaukseen etelästä sinne ja takaisin. Samaan aikaan kun jo oli ruvettu paheksumaan liineteen päästöjä ja nostettu niiden haittaverotusta. Menettely toki edesauttoi Pohjois-Suomen asuttuna pysymistä, mutta lisäsi osaltaan Suomalaisten jo muutenkin kansainvälisesti korkeaa verokuormitusta. Pohjois-Suomen pärjääminen omillaan voi reilummin tukeutua lonnonvaroihin ja turismiin, lakki kourassa Helsingissä juoksemisen sijaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.