Olen työskennellyt Turun alueella 25 vuoden ajan aikuisten syömishäiriöitä sairastavien kanssa opiskeluterveydenhuollossa, vapaaehtoisena kolmannella sektorilla, yksityispuolella sekä vuodet 2015–2019 Turun kaupungin palveluksessa.
Kokemuksesta tiedän, että aikuisikäisten syömishäiriöiden hoitokokonaisuudessa on kaikki nämä vuodet ollut huomattavia puutteita niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Näistä puutteista olen ilmaissut huoleni TS:n julkaisemissa mielipidekirjoituksissa (vuonna 2018 "Hätähuuto aikuisikäisten syömishäiriöitä sairastavien puolesta" ja vuonna 2019 "Turku voisi olla aikuisten syömishäiriöhoidon edelläkävijä").
Hoitokokonaisuuden kehittämistä ei surukseni ole toistaiseksi tapahtunut.
Syömishäiriöt ovat yleisiä mielenterveyden häiriöitä, joihin liittyy poikkeavan syömiskäyttäytymisen lisäksi psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen toimintakyvyn häiriintyminen. Syömishäiriöiden määrät ovat maailmanlaajuisesti huolestuttavasti lisääntyneet. Tuoreen tutkimuksen mukaan (Silen ym. 2020) joka kuudes suomalaisnainen (17,9 %) ja joka neljäskymmenes mies (2,4 %) on kärsinyt syömishäiriöstä varhaisaikuisuuteen mennessä.
Syömishäiriöt jäävät valitettavan usein kuitenkin tunnistamatta, koska sairastavien enemmistö on aikuisikäisiä, normaali- tai ylipainoisia, joilla vakava aliravitsemustila ei näy päällepäin. Hoitamattomina tai riittämättömällä hoidolla syömishäiriöillä on ikävä taipumus muuttaa muotoaan ja komplisoitua.
Pitkänkin sairastamisen jälkeen syömishäiriöstä voi kuitenkin toipua. Muutosta parempaan ei saada muutamissa kuukausissa, vaan toipuminen on hidas prosessi, joka kestää vuosia.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin tartutaan, sitä parempi on toipumisennuste. Sairaus kuormittaa aina myös läheisiä, joiden tuki on kaikenikäisille sairastaville tärkeää.
Eduskunnan syömishäiriöyhteistyöryhmän 10.11.2020 järjestämän "Tunnistamisen haasteet" -webinaarin pohjalta esitettiin Suomessa tarvittavan:
1. Panostusta ennaltaehkäisevään työhön äitiys- ja lastenneuvoloissa, sosiaalitoimessa sekä nuorisotyössä.
2. Riittävää resursointia ja hyvin toimivia peruspalveluja.
3. Nykyistä nopeampaa hoidon aloitusta perusterveydenhuollossa.
4. Psykososiaalisten hoitojen parantamista perusterveydenhuollossa matalan kynnyksen lähetteettömiä yksikköjä perustamalla.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan 3.2.2021 tekemän päätöksen mukaan Turussa aloittaa vuoden 2021 aikana toimintansa aikuisten mielenterveys- ja päihdeyksikkö, jonka "toiminnan tavoitteena on parantaa turkulaisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja laatua sekä kehittää organisaatioiden välisiä hoitoprosesseja ja yhteistyötä. Keskeistä on puuttua nopeasti tilanteisiin, jotka pitkittyessään voivat merkittävästi vaikeutua ja aiheuttaa laaja-alaista ja pitkäkestoista haittaa".
Onhan kyseisen yksikön toiminnan suunnittelun ja organisoinnin yhteydessä huomioitu, että sekä perusterveydenhuollossa että uudessa yksikössä tulee olla tarjolla osaamista kaikenlaisten syömishäiriöiden tunnistamiseen, kykyä ottaa syömisongelmat puheeksi sekä valmiuksia toteuttaa syömishäiriöhoitoa?
Kokemuksesta tiedän, että moni sairastava on nykytilanteessa vasta vuosien epämääräisen oireilun jälkeen ja todella huonokuntoisena sekä masentuneena saanut tk-lääkäriltä lähetteen aikuispsykiatrian mielialahäiriölinjalle, jossa sielläkään ei ole syömishäiriötä tunnistettu eikä potilas ole tullut autetuksi.
Ollaanko Turussa vihdoin pääsemässä tilanteeseen, jossa syömishäiriöt ovat automaattisesti osa mielenterveysongelmien kokonaisuutta, hoitoon pääsy on helppoa, nopeaa ja syömisellä oireileville on keskitetysti tarjolla laadukasta, asiantuntevaa palvelutarpeen arviointia, jatkohoidon suunnittelua ja hoitoa?
Syömisen ongelmat varhain tunnistamalla ja niihin puuttumalla ehkäistään sairauden yksilölle aiheuttamaa kärsimystä. Lisäksi vähennetään erikoissairaanhoidon kustannuksia, joita nykyisellä Turku-strategiallakin tavoitellaan.
Uusia resursseja ei tarvita, sillä osaajat ovat jo kaupungin palveluksessa, heidät tulee vain koota osaksi uutta yksikköä.
Mikäli syömishäiriöiden hoitokokonaisuuden kehittämiseen kaivataan yhteistyökumppaneita, edustamani kolmannen sektorin toimija, vuonna 1993 perustettu Lounais-Suomen Syli ry lähtee mielellään pitkällisen kokemuksensa pohjalta mukaan.
Sirkku Mikkola
TtM (hoitotyön asiantuntija), psykofyysinen fysioterapeutti
Lounais-Suomen Syli ry:n puheenjohtaja
Syömishäiriöliitto Syli ry:n hallituksen jäsen
