Jussi Ahlroth kysyi (HS 7.2.): “Ovatko filosofit vaienneet?” Hän jatkaa: “Filosofit yhteiskunnallisia asioita julkisuudessa kommentoivina ääninä ja viisaina perustavien asioiden puhujina tuntuvat vähentyneen.”

Filosofien ei pidä koskaan, mutta ei etenkään näinä humanismin vastaisina aikoina, vaieta filosofian merkityksestä ja laaja-alaisen humanistisen sivistyksen korvaamattomasta arvosta!

Filosofien olisikin syytä tulla nykyistä enemmän alas norsunluutorneistaan, vaikka akateemisen filosofian arvoa kukaan järkevä eri tieteitä tunteva ja taitava ihminen ei voikaan kieltää eikä pitää sinänsä aneemisena. Toisaalta asioita vahvasti yksinkertaistavaa ja liiaksi amerikkalaiseen positiiviseen psykologiaan perustuvaa sekä katteettomia lupauksia suoltavaa filosofiaa ei tarvita lainkaan.

Filosofian merkittävyyden kannalta on surullista ja haitallista, että juuri sellainen julkinen “filosofointi” on lisääntynyt. Myös jotkut akateemisen koulutuksen saaneet filosofit ovat alkaneet myydä tuotteitaan onnellisen elämän kukoistamiseksi, vaikka on aivan selvää, ettei onnellisuudelle tai hyvälle elämälle voi antaa mitään self help -kirjojen niksiluetteloa.

Mikä on filosofian merkitys ihmiselle? Onko filosofia ”vain” teoreettista ja arkielämälle vierasta sekä hyödytöntä toimintaa? Näin ei ole, vaan filosofiasta on moneksi.

Filosofia esimerkiksi tarjoaa eväitä erilaisten (elämän)kysymysten ratkaisemiseen, auttaa ymmärtämään mahdollisia maailmoja ja antaa taitoja, joita tarvitaan erilaisten innovaatioiden syntymiseen. Akateemikko ja teoreettisen filosofian emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto muistuttaa: “Meillä on pitkä osallistuvan filosofian perinne.” Hän myös lisää: “Filosofiassa opittua ajattelun taitoa kohdistetaan ajankohtaiseen yhteiskunnassa esiin nousevaan kysymykseen.”

Tämän takia on ensiarvoisen tärkeää, että koulussa opiskellaan filosofiaa. Oppitunneilla käydään tieteenfilosofian ja logiikan lisäksi esimerkiksi opetuskeskusteluja juuri ajankohtaisista yhteiskunnallisista ja nuorten elämään liittyvistä eettisistä aiheista ja tehdään, myös multimedialaitteita hyväksi käyttäen, yhteisiä pohdintatehtäviä.

Lukiofilosofia innostaa ja luo mahdollisuuksia luovaan toimintaan, taiteisiin ja elämänkatsomuksellisten kysymysten monipuoliseen tarkasteluun. Filosofia tarjoaa eväitä myös työelämään, jossa edellytetään ongelmanratkaisukykyä, innovaatioita ja vuorovaikutustaitoja.

On ensiarvoisen tärkeää, että lukiossa opiskellaan filosofiaa, mutta filosofia tulisi ehdottomasti saada myös perusopetuksen opinto-ohjelmaan. Lapsille ja varhaisnuorille on tarjolla hyviä filosofiaa käsitteleviä kirjoja.

Matti Taneli

Kasvatustieteen tohtori,
filosofian ja teologian maisteri, lukion opettaja ja pappi