Lukijoilta

Suomi ja Viro ansaitsevat ystävyyden vuoden

Riitta Salmi
Kirjoittaja toivoo, että virolaiset ja suomalaiset lähentyisivät niin ystävinä kuin bisneskumppaneina. Arkistokuvassa Telliskiven luova keskus Tallinnassa.
Kirjoittaja toivoo, että virolaiset ja suomalaiset lähentyisivät niin ystävinä kuin bisneskumppaneina. Arkistokuvassa Telliskiven luova keskus Tallinnassa.

Vaikka sijaintimme ja taloussuhteemme sitovat meitä yhteen, ovat suomalaiset ja virolaiset vuosien mittaan vieraantuneet toisistaan. Koronasaagan päätyttyä voisimme ottaa pitkän askeleen lähemmäs toisiamme.

Suomi ja Viro ovat läheisiä monessa mielessä. Kun maiden suhteista kysyy Googlelta virolaisin hakusanoin, kertovat kulttuurivaikuttajat, poliitikot ja diplomaatit niiden olevan hyvät tai jopa erinomaiset.

Suomi on ollut Virolle merkittävä esikuva. Me virolaiset katsoimme Suomen TV:stä Jacky Makupalan vedet kielelle herauttavia mainoksia, joiden jälkeen rahkapatukat eivät maistuneet enää miltään. Viru-hotellin avaaminen 70-luvun alussa toi Tallinnaan tukuittain suomalaisia, joiden määrä vain lisääntyi Georg Ots -laivan aloittaessa liikennöinnin muutamaa vuotta myöhemmin.

Aktiivisimmat virolaiset osallistuivat Viru-hotellin ympäristössä järjestetyille ”käytännön liikekursseille”, ja vapauden saavuttua saimme vihdoin matkustaa pohjoiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hullu 90-luku toi suomalaiset Viron liikemaailmaan, virolaiset puolestaan lähtivät Suomeen töihin ja Lada-kaupoille. Ehkä ne olivatkin maidemme suhteiden huippuvuosia? Asioiden suotuisa kulku pani joka tapauksessa vauhtia Viron talouteen, mistä meidän tulee olla naapureillemme kiitollisia.

Syitä kiitollisuuteen on aiemmassakin historiassa – katsotaan vaikka viinan salakuljetuksella rikastuneiden taloja Viron pohjoisrannikolla. Suomalaisten kunniaksi pystytettyä patsasta ei Virossa kuitenkaan vielä ole, Vilnassa sellainen on puolestaan seissyt jo vuosia.

Suomen bruttokansantuote on Viron lähinaapureista korkein – viime vuonna noin 43 000 euroa asukasta kohden. Virossa sama lukema on 21 000 euroa. Kuvainnollisesti virolaiset ovat siis puolet köyhempiä kuin suomalaiset, minkä vuoksi pystymme tarjoamaan edullisia tuotteita ja palveluita.

Uskallan väittää, etteivät suomalaiset ja virolaiset ole nykyään kovin kummoisia ystäviä. Kyse ei ole samilotilamaisesta shokeeraavien faktojen heittelystä, vaan vieraantumisesta. Syitä voi etsiä virolaisten elämänlaadun kohentumisesta, matkustusmahdollisuuksien laajenemisesta ja ei välttämättä selän, mutta kyljen kääntämisestä pohjoiseen. Suomalaiset ovat puolestaan epäluuloisia ja näkevät virolaiset isommissa tai pienemmissä määrin kilpailijoina.

Naapurimaiden seksikkyyden lisääminen, niiden kansalaisten lähentyminen ja keskinäisen ystävyyden syventäminen vaatii ponnisteluja.

Kun kysyin kahdelta 25-vuotiaalta kollegaltani, mitä he ajattelevat Suomesta, he vastasivat, ettei se ole seksikäs. Seksikkäitä ovat heidän mukaansa muut Euroopan maat ja Kaakkois-Aasia. Pahoin pelkään, että suomalaisnuoret vastaisivat Virosta kysyttäessä samalla tavalla.

Naapurimaiden seksikkyyden lisääminen, niiden kansalaisten lähentyminen ja keskinäisen ystävyyden syventäminen vaatii ponnisteluja. Ehkä jokin tulevista vuosista voisi olla Suomen ja Viron ystävyyden vuosi, jonka kuluessa maat tiivistäisivät suhteitaan kaikilla tasoilla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Projektiin panostaisivat henkisesti ja taloudellisesti molemmat maat. Yksityissektorikin olisi taatusti kiinnostunut liikevaihdon kasvattamisesta. Tavoitteena olisi pitkäaikainen taloudellisten, kulttuuristen ja ihmisten välisten yhteyksien parantaminen.

Miltä ystävyyden vuosi voisi näyttää? Tarjoan kolme ajatusta kahdestasadasta.

Yrittäjyys. Molemmissa maissa on kokemuksia, joiden jakaminen laajentaisi kehitysmahdollisuuksia ja vastaisi moniin kysymyksiin. Virolaisyritykset kävisivät kylässä suomalaisilla ja päinvastoin.

Yritykset tekisivät yhteisiä projekteja, jakaisivat kokemuksiaan ja tienaisivat enemmän rahaa. Vaatimattomampi vaihtoehto, päiväkäynti kolmessa yrityksessä, antaa sekin mahdollisuuden ajatustenvaihtoon. Viime syksynä Suomalais-virolainen kauppakamari FECC jo käynnistikin tällaiset tapaamiset.

Matkailu. Suomalaiset ovat valitelleet, että hinnat Virossa nousevat ja palvelun taso laskee. Koronavuosi onkin pistänyt horeca-alan pohtimaan jatkoa. Voisivatko suomalaiset saada ravintoloissa viidenneksen alennusta sanomalla terve tai näyttämällä puhelimesta ystävyyden vuoden logoa?

Ihmisten väliset suhteet. Virossa suositun avointen maatilojen päivän tapaan voitaisiin järjestää avointen kotien päivä, joka lähentäisi ihmisiä ruohonjuuritasolla. Kaiken tukena olisivat modernit viestintäkanavat, mutta tärkeintä olisivat fyysiset kohtaamiset ja aidot keskustelut.

Virus odottaa talttumistaan ja Peter Vesterbackan tunnelisuunnitelmatkin ovat vielä kesken. Me voimme kuitenkin jo ryhtyä toimeen!

Heikki Sal-Saller

virolainen viestinnän henkilö ja harrastustoimittaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Julle
Suomen ja Viron tulee fuusioitua
Suomen tulee ottaa oppia miten Viro laittoi taloutensa kuntoon Neuvostoliiton miehityksen jälkeen. Viron saatua itsenäisyytensä takaisin he ymmärsivät tehdä politiikkaa talous edellä. Ja onnistuivat siinä. Virossa käibemaksu eli arvonlisävero on 20% Meillä 24% Virossa yritys alkaa maksaa arvonlisäveroa vasta sitten mkun liikevaihto ylittää 50tuhatta€ Meillä raja on 10tuhatta €. Viron veromallissa yhteisöveroa maksetaan vasta sitten kun voittovarat otetaan pois yrityksen kassasta. Meillä yritys maksaa 20% yhteisöveroa. Viron tulevaisuus näyttää hyvältä. Viro on nettosaaja kun EU ”elpymisrahasto” antaa Virolle kuusi (6) miljardia hupuloitavaksi. Kun elämisen kustannukset ovat puolet Suomen kustannuksista niin ei ole ihme, että moni harkitsee muuttoa Suomenlahden eteläpuolelle. Toki Suomi voisi ilmoittaa Virolle, että ottakaa meidät holhoukseen ja laittakaa Suomen talous kuntoon ennen Suomen romahtamista banaanivaltioksi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.