Ovi vihdoin avoinna jätehuollon kokonaisvaltaiselle kehittämiselle?
Siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen on ollut lounaisessa Suomessa viranomaiskäsittelyssä viisi kertaa. Viisi kertaa päätös on kuitenkin ollut asiantuntijaselvityksiin pohjautuvan esityksen vastainen. Yhtä monta kertaa päätös on testattu oikeusasteissa ja palautettu bumerangina takaisin.
Onko Lounais-Suomessa keksitty ikiliikkuja, vai päättyykö jätehuollon kehittämistä jarruttava pallottelu vihdoin? Asia on 18.2 Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan käsittelyssä jälleen kerran.
Selvityksissä on todettu, että pirstaleinen jätehuoltomalli on asukkaille kallis ja epätasa-arvoinen, eikä mahdollista kiertotalouden suunnitelmallista kehittämistä ja kierrätystavoitteiden saavuttamista.
Olemassaolomme perusteita ravisuttavat ilmastonmuutos ja lajikato vaativat rivakoita muutoksia toimintatapoihin yhteiskunnan eri aloilla. Suomi on sitoutunut EU:n yhdyskuntajätehuoltosektorille asettamiin, asteittain kiristyviin kierrätysastetavoitteisiin (65 % vuonna 2035). Jos tavoitteita ei saavuteta, uhkaavat suomalaisia miljoonasakot.
Kirittävää riittää: tilastojen mukaan yhdyskuntajätteestä materiaalikierrätykseen päätyy edelleen reilusti alle puolet.
Toivottua positiivista kehitystä ei näy myöskään Innolinkin seudulla vastikään toteuttamassa tutkimuksessa: asukkaiden ilmoittama jätteiden lajitteluaktiivisuus junnaa paikoillaan.
Ratkaisua odotettiin pitkään valmistelussa olleesta jätelakiuudistuksesta, jossa jätehuollon suunnittelu haluttiin mahdollistaa kokonaisuutena. Lähtökohtana oli kunnan järjestämä jätteenkuljetus.
Tuloksia on odotettavissa, kun pakkausten tuottajat ja kunnat velvoitetaan tiiviiseen yhteistyöhön pakkauskierrätyksen tehostamiseksi. Lajittelu helpottuu, kun palvelut tuodaan lähemmäs asukasta.
Lakiesityksen mukaan kaksoisjärjestelmä lakkaa erilliskerättävien jätteiden osalta, ja jatkossa pakkausjätteiden ja biojätteiden kuljetukset kilpailuttaa kuntien jäteyhtiö. Lisääntyvä jätteiden keräys tarkoittaa samalla kuljetusyrittäjille lisää työtä ja liiketoimintaa.
Lakiesityksen mukaan kaksoisjärjestelmä on kuitenkin säilymässä sekalaisten yhdyskuntajätteiden osalta. Tämä tarkoittaa, että polttokelpoinen jäte olisi edelleen alueellisella päätöksellä mahdollista jättää kiinteistönhaltijan järjestämäksi, jos tietyt ehdot täyttyvät.
Ja jo viidesti päätös on palautettu oikeuskäsittelyistä riittämättömien perustelujen vuoksi. Jos sama päätös tehdään seudulla kuudennen kerran, on linjaus asukkaille epäreilu ja sekava.
Mitä vaikutuksia kiinteistön omistajalle olisi siitä, että yhden jäteastian tyhjennyksistä sovitaan eri toimijan kanssa kuin muiden pihan jäteastioiden? Kuinka paljon kaksi rinnakkaista järjestelmää nostaisi jätehuollon hintaa asukkaalle?
Seudun asukkaista 90 % pitää jätehuoltoa kunnan peruspalveluna, joka tulee suunnitella ja järjestää kokonaisuutena (Innolink 2021). Asukkaiden kanta tukee Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan käsiteltävänä olevaa esitystä, jonka mukaan koko seudulla siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Käsillä on tilaisuus avata ovi jätehuollon kokonaisvaltaiselle kehittämiselle.
Miia Jylhä
tutkimus- ja kehitysvastaava
Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH)
