Lukijoilta

Mielenterveyshäiriöistä kuntoutuville tarvitaan työmahdollisuuksia

Satumaari Ventelä/KL

Suomessa uusi kansallissairaus näyttää vahvasti olevan mielenterveysongelmat. Koronakevään 2020 aikana mielenterveyden sairaudet nousivat yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyksi ohi tuki- ja liikuntaelin sairauksien.

Eläketurvakeskuksen mukaan mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016.

Tämä on todella huolestuttava trendi, sillä OECD on arvioinut laajassa eurooppalaisessa raportissaan 2018 Suomen menettävän laskennallisesti 11 miljardia euroa vuosittain mielenterveysongelmien vuoksi. Kuluihin laskeutuu niin suoria sairastamisesta tulevia kuluja kuin epäsuoria kuluja esimerkiksi työn menettämisen tai työn tehokkuuden laskemisen vuoksi.

Työnteko, sopivissa määrin järjestettynä esimerkiksi osa-aikaisena, toimii mielenterveyden tukipylväänä monella tapaa ns. terveellä ihmisellä ja siitä hyötyy usein myös kuntoutuja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomessa on tehty laaja tutkimus, jossa arvioitiin mielenterveyden haasteiden vaikuttavan useilla tavoilla yksilön toimeentuloon. Mielenterveysongelmat vaikuttavat toiminta- ja työkykyyn ja sen myötä heikentävät yksilön mahdollisuuksia tehdä työtä ja ansaita toimeentuloa.

On arvioitu, että pitkäaikaisesti mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset jäävät kauas niin tulo- kuin koulutustasosta verrattuna muuhun väestöön.

Meidän tulee Turussa keskittyä yhä enemmän mielenterveysongelmien ehkäisemiseen ja hoitamiseen. Positiivista kehitystä on tapahtunut, sillä kaupunki on juuri avaamassa matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut lähipalveluina eri asuinalueilla.

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 3.2. suunnitelman uuden toiminnan aloittamisesta. Tilatkin alkavalle toiminnalle ovat jo löytyneet neljässä eri kaupunginosassa ja (10 000 asukkaan) Runosmäkeen niitä vielä etsitään.

Tämän lisäksi tarvitsemme kipeästi uusia aktiivisia toimenpiteitä mielenterveyskuntoutujien työmahdollisuuksien luomiseksi.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli toukokuussa 2020 noin 35 800 osatyökykyistä työtöntä työnhakijaa. Osatyökykyiset ihmiset ovat kirjava joukko, joiden haasteet ovat moninaisia. Mielenterveyden haasteet yksin ovat suurin osatyökykyisten työkyvyttömyyttä selittävä asia.

Turussa tarvitaan joustavia, räätälöitäviä keinoja työkyvyn säilyttämiseen ja vahvistamiseen sekä työn muokkaukseen osatyökykyiselle sopivaksi.

Turun kaupungin tulee työllistää osa-aikatyötä tarvitsevia kuntoutujia enenevissä määrin ja auttaa heitä löytämään polkuja työhön avoimilla työmarkkinoilla. Kaupungin pitää tehdä strategia, millä voidaan vahvistaa yhteistyötä yksityisen sektorin yrityksien kanssa kuntoutujille tarvittavien avoimien työmarkkinoiden työtilaisuuksien luomisessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat ovat perinteisesti auttaneet myös mielenterveyskuntoutujia luomalla osa-aikatyönmahdollisuuksia niille, jotka täyttävät 100 % palkkatuen kriteerit. Tuo kriteeri kuitenkin täyttyy monen kohdalla vasta liian myöhään.

TE-toimiston järjestämä työkokeilu on erinomainen keino ja mahdollisuus työelämään paluuseen, kun työkyky on jo hiukan vahvistunut. Kelan ja työeläkelaitoksien järjestämä työkokeilu ammatillisena kuntoutuksena on aina ensimmäinen ja paras vaihtoehto kokeilla työntekoa sairausloman jatkoksi. Ammatillisen kuntoutuksen hakemusta varten tarvitaan pääsääntöisesti lääkärinlausunto.

Turun kaupunki järjestää työttömille kuntouttavaa työtoimintaa. Monelle se on oiva tapa aloittaa työelämään paluu, myös pidempään mielenterveysongelmista kärsineillä.

Kaupungin järjestämä kuntouttava työtoiminta ei ole kuitenkaan terveydenhoidon tai päihdehoidon kuntoutustoimi vaan syrjäytymiseen ja sen ehkäisemiseen liittyvää työtoimintaa, jota säätelee oma laki.

Hoitoon pääseminen ja hoidon saaminen mielenterveysongelmissa on tärkeintä alkuun pääsemiseksi eivätkä edellä mainitut muut toimenpiteet mitenkään korvaa itse sairaanhoitoa.

Mari Lahti

mielenterveystyön tutkija

(sd)

Annukka Maunula

TE-asiantuntija

(sd)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Alf
Vaiettu kysymys
Kuinka suurelta osin nykypäivän työelämä toimiikin itseasiassa mielenterveysongelmien taudinaiheuttajana...eikä suinkaan lääkkeenä?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Antti Suuronen
Vast: Vaiettu kysymys
Tähän liittyen voi myös kysyä, millä tavoin työn tekeminen palkatta parantaa ihmisen työkykyä tai hyvinvointia ,jos syy sairastumiseen on juuri työ itse?

Tässäkin artikkelissa nostettiin esiin mielenterveysongelmien mukanaan tuomat taloudelliset vaikeudet sekä pitkän työttömyysjakson aiheuttama työllistymisen este. Lääkkeeksi tarjottiin kahdentyyppistä palkatonta työtä, eli työkokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa.

Palkaton työ ei liene mitenkään itsestään selvästi paranna kenenkään taloudellista tilannetta. Kuntouttava työtoiminta ei myöskään tuo yhtään minkäänlaista lisäarvoa työnhakijan CV:een. Näiden "kokeilujen" hyötyjä on lähinnä työn teettäjä, useimmiten kunta.

Syy sairausloman jälkeisen työllistymisen vaikeuteen liittyy lähinnä rekrytoijan ennakkoluuloihin ja haluttomuuteen ottaa taloudellista riskiä. Työnantajalle maksettu palkkatuki voisi olla toimiva lääke. Jossiis oletetaan, että työn tekemisellä ylipäätään on parantavia vaikutuksia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alf
Vast: Vaiettu kysymys
"Tähän liittyen voi myös kysyä, millä tavoin työn tekeminen palkatta parantaa ihmisen työkykyä tai hyvinvointia, jos syy sairastumiseen on juuri työ itse?"

Niinpä niin..."DeusVult"...olet asian ytimessä. Onko itseasiassa olemassa palkkatyöstä sairastuneelle ihmiselle suurempaa häväistystä kuin se, että hänelle tarjotaan sairauteensa lääkkeeksi työtä...ilman palkkaa...?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.