Turkuun ollaan suunnittelemassa raitiotietä keskustan läpi Varissuolta satamaan.
Raitiotietä Turkuun on perusteltu monin tavoin, esimerkiksi päästöjen vähäisyydellä, kaupungin imagon kohottajana ja maankäyttömaksujen rahasampona.
Ensimmäinen raitiotie rakennettiin Etelä-Walesiin Britanniaan vuonna 1807. Alussa ne olivat hevosten vetämiä, sitten höyryn ja viimein sähkön voimalla toimivia. 1835 USA:ssa kokeiltiin akustolla toimivia raitiovaunuja, mutta niistä luovuttiin. 1950- ja 1960-luvulla monissa kaupungeissa, myös Turussa (1972), raitioteistä luovuttiin niiden kalleuden takia. Transportation Associationin (USA) tutkimuksen mukaan raitiovaunulla matkustaminen on noin 10 kertaa niin kallista kuin linja-autolla matkustaminen, kun otetaan lukuun infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito.
Päästöjä tarkasteltaessa on otettava huomioon myös ne päästöt ja luontoarvoja tuhoavat vaikutukset, jotka syntyvät vuosia kestävän raiteiston rakentamisesta. Näiden päästöjen ns. takaisinmaksuaika on todella pitkä, kymmeniä vuosia.
Tämän lisäksi tietysti vaunujen rakentaminen synnyttää päästöjä, mutta niitä kyllä syntyy muidenkin kulkulaitteiden rakentamisesta.
Imagonäkökulma on todellinen harha! Olemme investoimassa kovaa vauhtia vanhenevaan teknologiaan. Näillä näkymin silloin, kun raitiotie on Turussa käyttövalmis, on mahdollista hoitaa joukkoliikenne robotin ajamana maa-/biokaasua polttoaineena käyttävillä busseilla.
Turun seudulla on osaamista sekä autojen tekemisestä että korkeatasoisesta yliopistojen tutkimus- ja kehitystyöstä. Turulla olisi nyt mahdollisuus ottaa tällainen kehitysprojekti vetääkseen sen sijaan, että tuhlataan rahoja vanhan tekniikan raitiotiehen.
Imagollisesti tämä olisi aivan eri luokkaa kuin raitiotiehanke. Se saavuttaisi varmasti jopa maailmanlaajuista huomiota. Lisäksi tällaiselle projektille olisi mahdollista saada rahoitusta esimerkiksi EU:sta.
Myös useat kaupalliset tahot olisivat varmasti halukkaita osallistumaan projektiin ja rahoittamaan sitä, koska robottiautojen kehitystyö on käynnissä usealla taholla – mikä mahdollisuus Turulle. Edellä mainitusta syystä tähän olisi tartuttava nyt, jotta ns. edelläkävijän edut (ja haitat) saataisiin hyödynnettyä.
Mitä tulee siihen rahasampoon maankäyttömaksuina ynnä muina, niin samaan varmaan päästäisiin kohentamalla esimerkiksi Itäharjun katuverkostoa ja kaavoitusta.
Tällä palstalla 3.2. vihreiden valtuutetut Lumme ja Weber lähestyivät ilmeisesti kunnallisvaalien innoittamina äänestäjiä varoittamalla heitä äänestämästä kokoomusta, koska puolueen kanta raitiotiehen on keskustelun kohteena.
Erityisesti kiinnitti huomiota mielipide ”Jos nyt ei panosteta joukkoliikenteeseen, niin meillä on bussilinjat täynnä ja keskustassa enemmän yksityisautoja kuin nyt”.
Miten ihmeessä he kuvittelevat, että Varissuolta satamaan johtava raitiotie, joka sivuaa keskustaa, purkaisi muun joukkoliikenteen ja yksityisautoilun kasvupainetta? Tämä suunniteltu raitiotie palvelisi vain murto-osaa turkulaisista.
Täytyy muistaa, että aiempi Turun raitiotie oli monilinjainen ja palveli suurta joukkoa kaupunkilaisia. Nyt on suunniteltu, että syöttöliikenne raitiotielle hoidettaisiin busseilla, eli bussien määrä säilyisi lähes ennallaan ja ympäristötavoite painuisi miinukselle!
Lisäksi ihmettelen vielä, että vihreät seuraavat niin huonosti kulutustottumusten muutosta. Tämän päivän voimakkaasti kasvava trendi on etätyö, enkä usko sen laantuvan koronaepidemian hellitettyä, päinvastoin. Lisäksi esimerkiksi verkkokauppa lisää rajusti osuuttaan kaupankäynnistä. Nämä seikat tulevat vähentämään merkittävästi ihmisten liikkumisen tarvetta.
Ennemminkin nyt pitäisi olla huolissaan Turun keskustan näivettymisestä, eikä raitiotie tuo tähän ratkaisua. Isot yritykset (Verdandi ja If) ovat siirtäneet konttorinsa pois Turun keskustasta, toisin kuin Turun kaupunki, joka ei tilannetta pelasta.
Jos vielä halutaan verrata Turun suunnitelmaa Tampereen raitiotiehen, on Tampere aivan eri mallinen kaupunkirakenteeltaan. Hämeenkatu on selvä pääkatu, jonka ympärille kaupunki rakentuu.
Lisäksi jos verrataan Varissuon ja Hervannan asukaslukuja, on ero Hervannan hyväksi moninkertainen.
Lopuksi haluan sanoa, että suurin osa turkulaisista vastustaa raitiotietä.
Risto Lahti
