Lukijoilta

Kansan koulusta peruskouluun

Turun kaupungin laitamailla, Kaarinan kirkon aidan takana seisoi valkoiseksi rapattu pitkänmallinen rakennus. Se oli aidattu lauta-aidalla ja sen pihalle johti kaksi porttia. Isompi avautui Kirkkotien puolelta. Meitä Nummenmäen suunnasta kouluun tulevia palveli kapea luukku urheilukentän suunnasta.

Koulun piha palveli liikuntaa. Enimmäkseen pesäpalloa, mutta heti sodan päätyttyä myös potkupalloa. Koulurakennuksen takana oli pieni peltomaa. Siinä opettelimme ympäristöoppi ja askartelu -tunnilla porkkanan, sipulin, tomaatin ja herneen kasvatusta.

1938 syntyneenä ja ison perheen esikoisena olin etuoikeutettu myös lastentarhapaikkaan. Tarhasta siirtyminen kouluun oli helppo meille tarhalaisille. Helpoksi se teki myös koulun opetuksen, koska olimme jo tutustuneet ainakin opettajiin heidän välituntivartioissaan.

Meille lapsille oli helpotus myös se, että oppilaat otti vastaan yksi opettaja ja hän myös opetti ja ohjasi meitä ensimmäiset kaksi vuotta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Olin luokan pisin ja hiukan levoton, onneksi myös kiltti. Luulen, että vuonna 1939 alkanut sota-aika oli opettanut meitä lapsia jollakin tavalla vastuuta tuntevaksi. Ilmiöstä, jolle on annettu nykyisin nimitys "koulukiusaaminen" ei minulla ole ainuttakaan muistikuvaa neljän kansakouluvuoden ajalta.

Kansakoulun neljäs luokka oli kovin merkittävä niille oppilaille, jotka joko itse tai vanhempiensa ohjaamina hakeutuivat oppikouluun. Minulle kaikki oli vierasta. Olinhan suurperheisestä työläiskodista. Kotona vanhempani eivät koskaan olleet ajatelleet muuta kuin ammattikoulua.

Ennen neljännen luokan päättymistä minulla oli taskussani kuitenkin yllätys! Opettaja oli tehnyt sellaisen havainnon, että minusta olisi oppikouluun menijäksi. Valittuja oli neljä, joista kolme jo pitkään vanhempiensa kanssa vahvasti asiaa valmistellutta.

Vanhempani suostuivat opettajan ehdotukseen ja saattoivat minut eräänä kauniina päivänä Turun Lyseoon sisäänpääsykokeeseen. Ei ollut minua prepattu, ei kursseja käyty, eikä kirjoja luettu. Olimme vanhempieni kanssa vieraassa maailmassa.

Ei se pelottava ollut, mutta minulle hiukan kummallinen. Rauhallinen minä olen aina ollut, oli hetki minkälainen hyvänsä.

Suuressa Lyseon aulassa sitten odottelimme salintäyteisessä tungoksessa hyväksyttyjen kokelaiden nimilistaa julkisesti ja kovalla äänellä huudettavaksi. Nimeni oli siinä listassa aakkosten osuessa kohdalle!

Helpotus oli meille suuri, mutta mitään riemunkiljahduksia ei kuulunut. Enemmänkin hyväksymiseni tuotti pohdintaa ja harmia siksi, ettei perheellämme ollut tähän opiskeluun mitään rahallista mahdollisuutta.

Opettajamme oli kuitenkin valveutunut suomalainen ja tiesi, ettei opiskelu ollut isän tilipussin paksuudesta kiinni. Hän opasti meidät virastoihin ja lautakuntiin ja sitä myöten valtion tukia ja ns. vapaaoppilasstatusta anomaan. Kaikkeen saimme myöntävän vastauksen ja oppikouluni alkoi syksyllä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sama yhteiskunnan tukema opiskeluni jatkui myös Turun teknillisessä opistossa.

Minun vankka mielipiteeni onkin se, ettei opiskelu Suomessa ole taloudellisesta asemasta kiinni.

Poliittinen ideologia kuitenkin oli herännyt ja viesti levinnyt yli kaiken kansan, ja niin päädyttiin tasa-arvoiseen ja kaikki ikäluokat kouluttavaan peruskouluun. Näillä ajatuksilla ja myöhemmin Pisa-tuloksilla on pidetty tätä kuvitelmaa yllä.

Olen saanut läheltä seurata tämän peruskoululaitoksen arkipäiväistä toimintaa. Olen omien lasteni ja lastenlasteni edesottamuksia seurannut. Monet vuodet myös ammattikoulussa opettajana toiminut ja surulliset tulokset nähnyt.

Syrjäytyneitä ja harhapoluille joutuneita on huomattavasti enemmän kuin kansakoululaitoksen aikana. Opetuksen ja oppimisen laatukin on selkeästi heikompi. Tätä ei muuta valittujen ja motivoituneiden Pisa-kisoihin osallistuneiden suomalaislasten menestyminen maailmanlaajuisesti. Motivoitunut lapsi pärjää minkälaisessa miljöössä tahansa!

Ossi Merikko

Halikko, Salo

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Kauas karkaa sivistys
Upea ja koskettava kirjoitus. On todella surullista, miten koululaitoksemme on sotien jälkeisen ajan kukoistuksesta rapistunut niin, että ammattikoulusta valmistuneet eivät osaa enää ammattiaan ja peruskoulunsa päättäneistä moni ei osaa edes lukea ja kirjoittaa kunnolla. Suomen koulutusjärjestelmä on ennen ollut maailman paras, mutta nykyään tuo on myytti vailla pohjaa. Ja alamäki tuntuu vain jyrkkenevän.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Kaikessa on hyvät ja huonot puolensa
Kansakoulussa kirjoittajan kuvaamana aikana oli varmasti paljon hyvää, osin sellaista, mikä on menetetty ja mistä voisi ottaa oppia. Kuitenkin on niin, että ensinnäkin aika kultaa muistot ja toisekseen tässä on nyt vain yhden ihmisen kokemus ja mielipide.

Esim. kiusaamista on kyllä ollut "aina" ja hyvin todennäköisesti kirjoittajan kouluissakin. Ellei itse ole kiusaaja tai kiusattu, asia on aika helppo "olla huomaamatta" ja varsinkin helppo unohtaa. Tuolloin kiusaamiseen puututtiin ehkä vielä vähemmän kuin nykyään, suoranaista väkivaltaa ehkä lukuunottamatta. Varsinkin vahvasti ajateltiin, että "pojat ovat poikia". Kiusaamisen eri muotoja ei edes tunnistettu, kuten yksin jättämistä yms. "Parannuskeinona", pahimmissa tapauksissa, oli yleensä kiusaajan rankaiseminen (esim. jälki-istunnolla). Monet ovat kertoneet muistoja, miten koko luokkaa saatettiin rankaista, jos kiusaaja ei tunnustanut (eikä kukaan muu uskaltanut kertoa), ja esim. väkivaltainen kiusaaminen saatettiin tulkita tappeluksi, jolloin uhriakin rankaistiin. Nyt asiaa ymmärretään jo paljon enemmän ja monipuolisemmin.

Kirjoittaja oli myös onnekas, kun opettaja otti selville, patisti, neuvoi keinot päästä oppikouluun. Kaikilla ei ollut yhtä hyvä tuuri, kuten sisarukseni luokkatoverilla - ihan kympin tytöllä. Perheen varattomuus ratkaisi, eikä hän päässyt oppikouluun.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sivustaseuraaja
Déjà vu
Monin kohdin kirjoitus osui yhteen minunkin lapsuuteni tarinan kanssa maaseudulla, vaikka synnyinkin 16 vuotta myöhemmin. Oppikoulusta tuli mieleen koulumatkat, itselläni oli vain viisi kilometriä, mutta 1. luokalleni tuli 11-vuotias poika jonka koulumatka oli yli 36 km, ensin viitisen kilometriä suksilla tai polkupyörällä kotoa junaan, sitten bussilla ja loput kävellen. Joka ainoa päivä. Kaikki omalla kustannuksella.

“ Syrjäytyneitä ja harhapoluille joutuneita on huomattavasti enemmän kuin kansakoululaitoksen aikana.”
- Peruskoulu ja tasa-arvo lienee ollut ajatuksena hyvä aikoinaan. Siinä kuitenkin mentiin sivuladulle, kun otettiin käyttöön uudet, erilaiset opetusmenetelmät ja vanhemmat eivät enää pystyneet auttamaan, eivätkä valvomaan lastensa opiskelua. Kaikki samalle viivalle.

Sitten, kun vietiin niin vanhemmilta kuin opettajilta, kaikki työkalut puuttua yhtään mihinkään, taisi mennä se motivaatiokin, kaikilta osapuolilta. Opettajille haistatetaan, vanhemmille haistatetaan.
Mitä tässä ihmetellä?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Esko
Lasten säilytyslaitos
Suomen kasvatustieteellinen tutkimus on ollut vasemmiston hallussa ainakin 70-luvulta saakka. ”Tutkitulla” tiedolla on helppo myydä ajatuksia eduskunnalle. Suomen koululaitos on viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana saatettu surkeaan tilaan. Eduskunta on hyväksynyt lakeja, joiden toteuttamiseen ei ole kertaakaan ohjattu riittävästi rahaa. Rinnakkaiskoulujärjestelmä oli nykyiseen verrattuna aikanaan hyvin halpa ja tehokas koululaitos. Sen kautta valmistuneet oppilaat mahdollistivat mm. Nokian. Peruskoulu oli aluksi hyvin toimiva. Se tuli kuitenkin jo paljon kalliimmaksi yhteiskunnalle. Pisa-tulokset olivat aluksi myös maailman huippua. Nykyään meillä on todella kallis koululaitos, johon pitäisi kuitenkin pumpata valtavasti lisää rahaa. Muuten se ei toimi edes tyydyttävästi. Pisa-tulokset eivät enää koululaitostamme mairittele. Sellaisia rahoja, joita koululaitos nykyään tarvitsisi, ei velkakierteeseen ajetulla Suomella tule olemaan aikoihin, jos koskaan. Järkevintä olisi palata ajassa takaisin sellaiseen kouluun, johon Suomella on varaa. Hukattu opiskelumotivaatio pitää saada takaisin. Oppilaille jäisi vähemmän aikaa ja mahdollisuuksia kiusata heikompia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.