Terveydenhuollon maksukatot remonttiin
Monelle pienituloiselle pitkäaikaissairaalle tammikuu on kohtuuttoman kallis kuukausi. Terveydenhuollon maksukatot eli lääke-, matka- ja asiakasmaksujen enimmäismäärät nollaantuvat vuodenvaihteessa. Kaikkien maksujen kerryttäminen alkaa siis alusta yhtä aikaa. Pahimmillaan tilanne voi johtaa yhden kuukauden aikana jopa yli 1 500 euron kuluihin.
Suomessa on käytössä terveydenhuollon kolme maksukattoa. Maksukatto tarkoittaa omavastuuosuutta, jonka täytyttyä kansalaisen ei tarvitse enää maksaa korvaukseen kuuluvia lääke-, matka- tai julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuja.
Lääkkeiden omavastuu on 579 euroa vuodessa, matkakulujen 300 ja asiakasmaksujen 683 euroa. Maksukatoilla halutaan varmistaa, että sairastumisesta ei koidu kenellekään kohtuuttomia kustannuksia eikä taloudellista ahdinkoa.
Maksukatot kyllä auttavat, mutta järjestelmässä on parannettavaa. Valitettavasti tätä ei nyt tehdä, vaikka asiakasmaksuasetusta ollaan keväällä uudistamassa.
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL on jo vuosien ajan esittänyt, että maksukatot on yhdistettävä ja niiden yhteismäärä 1563 euroa puolitettava. Maksukaton kokonaismäärä voitaisiin sitoa takuueläkkeen tasoon, joka tällä hetkellä on 837 euroa.
Asiakkaan maksukertymää tulisi tarkastella kalenterivuoden sijaan 12 kuukauden jaksolla. Maksukaton juokseva reaaliaikainen seuranta vähentäisi asiakkaalle alkuvuoden aikana kertyneitä kustannuksia. Seurannassa erilliset maksukatot tulisi säilyttää ja seurata niitä jatkossakin, jolloin niiden seuranta-ajat ajoittuisivat eri kuukausille.
Maksukattojärjestelmää tulee kehittää myös niin, että edunsaaja saisi hänelle kuuluvan etuuden automaattisesti. Näin tapahtuukin jo lääke- ja matkakulujen osalta, mutta ei julkisen terveydenhuollon asiakasmaksusta.
Kunnat ja kuntayhtymät tulisi velvoittaa seuraamaan asiakasmaksukertymää ja ilmoittamaan asiakkaalle, kun maksukatto on saavutettu.
EKL vaatii asiakasmaksujen perinnän muuttamista. Asiakasmaksuja on päätynyt ulosottoon vuosi vuodelta enemmän. Vuonna 2019 ulosotossa oli yhteensä 450 000 asiakasmaksua. Ulosottojen määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2012.
EKL:n mielestä kuntien ja kuntayhtymien tulisi luopua yksityisten perintätoimistojen käytöstä maksujen perinnässä. Maksujen siirtäminen perintätoimistojen hoidettavaksi saattaa vaikeassa tilanteessa olevat pienituloiset sellaiseen taloudelliseen ahdinkoon, josta on erittäin vaikea päästä ulos.
Yksityisten perintätoimistojen käyttö moninkertaistaa perittäviä asiakasmaksuja, siksi niiden käyttämisestä olisi luovuttava.
Julkisen vallan tulee vastata niin palvelujen laskuttamisesta kuin maksujen perinnästä erääntymisen jälkeenkin ja niiden tueksi on luotava selkeät toimintatavat ja perinnän seuranta.
Simo Paassilta
kunnallisneuvos, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n ja Salon Eläkkeensaajien puheenjohtaja
