Lukijoilta

Saamelaisten oikeuksien kehittäminen on yhä kesken

Jukka Ritola
Totuus- ja sovintokomissioprosessi on hoidettava asiallisella tavalla, jotta saamelaisten oikeuksia voidaan kehittää kestävällä ja ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla, sanoo kirjoittaja.
Totuus- ja sovintokomissioprosessi on hoidettava asiallisella tavalla, jotta saamelaisten oikeuksia voidaan kehittää kestävällä ja ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla, sanoo kirjoittaja.

Helmikuun 6. päivä on monelle saamelaiselle tärkeä päivä. Neljä vuotta sitten tuli kuluneeksi 100 vuotta Pohjoismaisen saamelaisyhteistyön aloittamisesta. Siihen ja historialliseen Trondheimin kokoukseen liittyy tämän päivän historia.

Historiallisen Trondheimin kokouksen kutsui koolle naisasialiikkeen aktivisti Elsa Laula Renberg, joka avasi kokouksen sanoilla: ”Emme ole koskaan ymmärtäneet toimia yhdessä yhtenä kansana. Tänään yritämme ensi kertaa sitoa -- saamelaiset toisiinsa.”

Tämän kunniaksi moni saamelainen juhlii tänään kansallispäiväänsä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Toki saamelaisia asuu kaikkialla muuallakin, mutta saamelaisalue sijaitsee näiden valtioiden alueilla.

Suomessakin elää elinvoimainen saamelaisyhteisö, joka jatkaa suvun perinteisiä elinkeinoja, ylläpitää ja kehittää kulttuuria ja puhuu saamen kieliä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Olen pannut merkille, että kaikille tuntemilleni saamelaisille on kunnia-asia pitää huolta siitä, että kieli ja kulttuuri siirtyvät eteenpäin omallekin jälkikasvulle. Valitettavasti kaikkien kohdalla näin ei ole käynyt ja kielitaito on jäänyt siirtymättä sukupolvelta toiselle. Siihen ei ole Suomen valtiokaan syytön.

Historian vangiksi ei pidä jäädä, mutta historia on syytä tuntea ja sitä on syytä käsitellä asianmukaisella tavalla. Sen takia pidän tärkeänä käynnissä olevaa saamelaisten totuus- ja sovintokomissioprosessia, jonka tavoitteena on muodostaa yhteinen käsitys historiallisesta ja nykyisestä syrjinnästä sekä luoda pohja sovinnon rakentamiselle saamelaisten ja Suomen valtion välillä.

Totuus- ja sovintoprosessit ovat työn alla myös Norjassa ja Ruotsissa.

Tässä työssä tärkeinä ohjenuorina ovat saamelaisten perustuslaillinen oikeus kehittää ja ylläpitää kieltä ja kulttuuria sekä pääministeri Marinin hallituksen ohjelman kirjaus, jossa hallitus lupaa rakentaa ihmisoikeuksia kunnioittavaa ja edistävää Suomea, jossa on nollatoleranssi rasismille.

Tilanteen parantamiseen on kaikki edellytykset olemassa, jos päättäjiltä löytyy tahtoa.

Jotta saamelaisten oikeuksia voidaan kehittää kestävällä ja ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla, on totuus- ja sovintokomissioprosessi välttämättömän tärkeää hoitaa asiallisella tavalla.

Samalla on syytä edistää saamelaisten oikeuksia muillakin tavoin: uudistamalla saamelaiskäräjälaki ihmisoikeuksia kunnioittavaksi, vahvistamalla saamelaisten oikeuksia vaikuttaa saamelaisalueen maankäyttöön ja panostamalla saamenkielisiin varhaiskasvatus- ja perusopetusmahdollisuuksiin kunnissa.

Suomella ja muillakin saamelaisalueen valtioilla on mielestäni historiallinen velvollisuus toimia. Virallinen Suomi on alistanut saamelaisia vuosisatoja. Vielä 1970-luvulla saamelaislapsia pahoinpideltiin koulujen asuntoloissa saamen kielten puhumisen takia, saamelaisille lapsille tehtiin kallonmittauksia ja 1930-luvulla harjoitettiin silkkaa rotuoppia, kun Inarin hautausmaalta vietiin saamelaisten pääkalloja etnisiin tutkimuksiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Eivätkä ihmisoikeusloukkaukset ole vain kaukaisempaa historiaa: YK:n ihmisoikeuskomitea totesi vuonna 2019 ratkaisussaan Suomen loukanneen saamelaisten oikeuksia. Tähän liittyen korjaavia toimenpiteitä ei ole tehty.

Saamelaistenoikeuksien kehittäminen on yhä kesken ja vaatii toimia. Tilanteen parantamiseen on kaikki edellytykset olemassa, jos päättäjiltä löytyy tahtoa.

Mikkel Näkkäläjärvi

Pohjola-Nordenin varapuheenjohtaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Orfeus
SAAMELAISTEN ONGELMAT JULKI
Etelä-suomalainen tuntee saamelaisten ongelmia hyvin vähän, koska niistä eivät media ja koulukirjat kerro. (Eräs pieni historian kysymys mm. tulee mieleen: Miten sota Lapissa korvattiin saamelaisille?) Tarvitaan saamelaisten historiasta suomeksi kertovaa kirjallisuutta ja tv-ohjelmia. Yle on omalta osaltaan tehnyt jotain asialle, kun se lähettää saamenkielisiä uutisia, jotka ovat samalla muistutus kotimaassa puhutusta toisesta sukulaiskielestä. Uutisissa suomenkielinenkin voi kuulla saamen kieltä, jota muuten ei kuulosi. (Ylelle pluspisteet myös karjalankielisten uutisten radioimisesta!) Saamen kielen olemassaoloa haittaa sen pirstoutuneisuus moniin eri kieliin. Saamelaisten ongelmat ovat samoja kuin monien muidenkin vähemmistöjen ongelmat, jossa valtakulttuuri sulauttaa lopulta vähemmistön itseensä. Kultturikaappauksista valtakulttuuria on turha syyllistää - kulttuuripiirteet eivät tunne rajoja eivätkä kysele passeja. Sulautumista tapahtuu esim. suomalaisille Pohjois-Amerikassa. Vähemmistöjen suojelemisessa mitataan yhteiskunnan demokratian tasoa. Halusin joskus hankkia saamen lipun työpaikalle kaapin päälle Suomen lipun rinnalle, mutta se kyllä osoittautui aikanaan ylivoimaiseksi. Saamelaisten päivä on paikkansa kalenterissa ansainnut.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
ulkopaikkakuntalainen
iankaikkinen ongelma
60-luvulla tehty väitöskirja osoittaa mm. että saamelaiset olivat tyytyväisiä suomenkielen oppimiseen, koska se vähensi kolmea eri saamenkieltä puhuvien konflikteja alueella. Toki arvostettiin perinteitäkin ja siten oman identiteetin säilymistä. Seitsemän veljestä kuvailee kansan sivistämistä ja sivistymistä, joka tehtiin välillä kovallakin kädellä. Ruotsalaiset yritti ruotsalaistaa, venäläiset venäläistää. Nyt meitä yritetään mcdonaldisoida, mutta onpa nurkan takana paljon kamalampaakin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.