Maaseutua paikallisesti kehittävään toimintaan tarvitaan ensi kaudelle isompi tuki

Turun Sanomat

4.2.2021 10.00

Suomen kaikki 55 Leader-ryhmää vetoavat, että Suomi kohdistaisi kansallisesta CAP27-strategian maaseuturahaston osuudesta 10 prosenttia Leader-toimintaan.

Suomi on pitänyt aina Leader-toimintaan antamansa kansallisen rahoituksen EU-säädösten edellyttämällä minimitasolla eli viidessä prosentissa. Monet muut EU-maat ovat tukeneet kansallisesti Leader-toimintaa suuremmalla osuudella tehokkaan Leader-toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi.

Leader-ryhmät myöntävät rahoitusta yrittäjien ja yhdistysten hankkeisiin. Toiminta kehittää suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta aitojen tarpeiden pohjalta.

Leader-ryhmät aktivoivat, innostavat, tiedottavat, kouluttavat sekä toimivat hankkeiden toteuttajien apuna antaen heille ilmaista neuvontaa. Ryhmät toteuttavat myös omia hankkeita toimien näin itsekin merkittävinä aluekehittäjinä ruohonjuuritasolla.

Jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Suomessa on toteutettu Leader-toimintamallia menestyksekkäästi jo 25 vuoden ajan. Toiminnasta on vuosien varrella karttunut hyviä kokemuksia sekä paljon kiitosta kentältä.

Leader-tuilla on muun muassa kunnostettu kylätaloja, hankittu harrastusvälineitä lapsille ja nuorille, tuettu ikäihmisten palveluita, autettu yrityksiä investoimaan ja siten luomaan uusia työpaikkoja sekä luotu infraa esimerkiksi matkailua varten.

Vuosina 2014–2020 Suomen Leader-ryhmien käytössä oli 300 miljoonaa euroa julkista rahaa maaseudun kehittämiseen. Siitä maaseuturahaston osuus on 42 prosenttia eli 126 miljoonaa. Loppu rahoitus tulee valtiolta (38 prosenttia) ja kunnilta (20 prosenttia).

Varsinais-Suomessa toimii viisi Leader-ryhmää, joiden rahoituskehyksistä suuntautui vuosina 2014–2020 Varsinais-Suomeen yhteensä noin 19,5 miljoonaa euroa: Varsin Hyvä 4,5 miljoonaa euroa; Ravakka 3,5 miljoonaa euroa; Jokivarsikumppanit 4,9 miljoonaa euroa; I samma båt – Samassa veneessä 3,7 miljoonaa euroa ja Ykkösakseli 2,9 miljoonaa euroa.

Maaseuturahaston osuus (42 prosenttia) koko Varsinais-Suomen potista on ollut siis noin 8,2 miljoonaa euroa.

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat viimeisen seitsemän vuoden aikana rahoittaneet yli 500 maaseutua kehittävää hanketta, joissa ollaan tehty yhteensä yli 100 000 tuntia talkootyötä.

Leader-tuet kohdistuvat suoraan ruohonjuuritasolle aitoihin, paikallisiin kehittämistarpeisiin. Kyseessä on siis todellinen alhaalta ylöspäin -kehittämistyökalu.

Tuet, joita myönnetään esimerkiksi paikallisille yrittäjille, yhdistyksille, kunnille ja oppilaitoksille saadaan moninkertaisesti takaisin hyvinvoinnin ja lisääntyneen elinvoiman muodossa.

Maaseutu elää tällä hetkellä globaalin pandemian myötä uutta mahdollisuuksien aikakautta, jolloin on tärkeää edelleen jatkaa maaseudun kehittämistä ja maaseudulla asuvien ihmisten monipuolista tukemista.

Jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Suomi tulee saamaan tulevalla ohjelmakaudella maatalouden ja maaseudun kehittämisen EU-rahoitusta enemmän kuin aiemmin, joten on perusteltua nostaa myös Leader-toimintaan annettavaa rahoitusta.

Leader-ryhmille avautuu uudella CAP-kaudella uusia tehtäviä, kuten Älykkäät kylät, pienimuotoinen maatalous ja koronapandemia-elvytys.

Suomen 55 Leader-ryhmää vetoavat, että Suomi kohdistaisi kansallisesta CAP27-strategian maaseuturahaston osuudesta 10 prosenttia Leader-toimintaan, jotta Leader-ryhmät voivat jatkossakin toimia koko Suomen kehittämisen tukena. Myös Maaseutupolitiikan neuvosto on esittänyt 10 prosentin rahoitusosuuden käyttöönottoa.

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät

Seuraa ja lue uutisia aiheesta

Keskustelut (2)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita uusi viesti

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin

Vastaa

vexi4.2.2021 14.19

Lisää tukiaisia. lisää tukiaisia........

Ruotsin väestö on keskittynyt, toisin kuin Suomen, voimakkaasti maan eteläosaan. 80% asuu Suomen eteläisimmän kohdan, Hangon, eteläpuolella , ja maataloudesta 90% on sitä etelämpänä. Ne, jotka ovat ajelleet Ruotsin pohjoisosassa, ovat omin silmin voineet todeta eron: Pohjanlahden rannikkokaupunkeja ja muutamaa metsäteollisuus- ja kaivosyhdyskuntaa lukuunottamatta alueet ovat autioita ja asumattomia, Porin tasolta pohjoiseen asti. Tieverkosto Ruotsin puolella noilla leveysasteilla on olematon tai ainakin heikkotasoinen. Pohjois- ja Itä-Suomea on koko sodanjälkeisen ajan yritetty väkisin pitää asuttuna syytämällä sinne valtavia määriä verorahoja. Tästäkin huolimatta paljon väkeä on muuttanut Ruotsiin leveämmän leivän perään. Kekkonen aikanaan totesi, ettei Pohjois-Suomessa saa tapahtua Thatcherismin tapaista Skotlannin tyhjentymistä ja väestön muuttamista etelään. Satsattiin Rovaniemen yliopistoon ja Oulun teknilliseen korkeakouluun, Pohjois-Suomeen investoiville yrityksille annettiin 30% perustamisavustukset verorahoista, jne. Aluepolitiikka on kupannut suomalaisia veronmaksajia paljon enemmän kuin kohtuullisesti. Realiteetit on pakko hyväksyä, eli väen jatkuva siirtyminen etelän talousklustereihin. Jos joku haluaa asua syrjäseudullla, on toimeentulon, sekä yksilöiden, että kuntien, perustuttava omillaan toimeentulemiseen, esim turismiin taikka kaivistoimintaan. Tätä tukemaan jäävät korvauksetta aikanaan Kekkoslovakian kaudella valtionosuuksilla infraan tehdyt investoinnit: koulut, terveyskeskukset, vanhaikodit , kunnatalot , urheiluhallit, yms. Norjassa on öljyä ja vesivoimaylijäämää, joka mahdollistaa asutuksen subventomisen pitkin pitkää maata. Lisäksi NATOn intressissäkin toki on pitää Pohjois-Norjan ranikko asuttuna.

Ilmoita asiaton viesti

Vastaa

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Viesti

Peruuta