Venäjällä ja Valko-Venäjällä kansalaiset kokoontuvat rauhanomaisiin mielenosoituksiin vastustamaan valtaan vuosikymmeniksi takertuvia johtajia ja laajaa korruptiota.

Aleksei Navalnyin myrkyttämisestä ja mielivaltaisesta pidätyksestä purkautumistiensä saanut ennennäkemättömän laaja kansalaisliikehdintä osoittaa, että diktatuurien sortotoimilla on rajansa, eivätkä ne voi loputtomasti tukahduttaa kansalaisoikeuksia.

Svjatlana Tsihanouskaja nousi Valko-Venäjällä demokratialiikehdinnän johtoon, mikä kertoo, että ihmiset eivät enää pelkää, vaikka valtio vastaa väkivallalla, jopa murhilla.

Väitteet länsivaltojen sekaantumisesta näiden kahden valtion ”sisäisiin asioihin” ovat vailla katetta, koska kyse on ennen kaikkea muistutuksesta, että ne ovat sitoutuneet kansainvälisesti kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia.

Yksinvaltiaiden keinovalikoimaan kuuluu laajamittainen disinformaation levittäminen. Kansalaisten pääsyä sosiaaliseen mediaan ja netin uutissivustoille yritetään monissa maissa rajoittaa. Se on kuitenkin tuhoon tuomittu yritys, koska lähes jokaisella on nykyisin taskussaan kamera vaikkapa tarpeettoman poliisiväkivallan kuvaamiseen ja julkaisemiseen.

Kuvamateriaalia tallettamalla myös kootaan todisteita ihmisoikeusloukkauksista, kun aikanaan niihin syyllistyneet saadaan oikeuden eteen.

Yksi tämän hetken räikeimmistä ihmisoikeusrikkomuksista on Kiinan länsiosassa Xinjiangin itsehallintoalueella käynnissä oleva islaminuskoisten uiguurien joukkotuho ja työleireillä teetettävä pakkotyö. YK:n ihmisoikeuspaneelin saamien tietojen mukaan Kiina pitää vähintään miljoonaa uiguuria uudelleenkoulutusleireillä, joissa he elävät keskitysleirejä vastaavissa oloissa.

Keskustelut EU:n ja Kiinan investointisopimuksesta ovat tuoneet jopa odottamattoman laajasti esille ristiriidan uiguurien kansanmurhan ja pakkotyön sekä talouden välillä. Autovalmistaja BMW, jolle EU:n ja Kiinan välinen investointisopimus toisi merkittävää kauppaetua, on ihmisoikeusjärjestöjen mukaan samaan aikaan hyötynyt alihankintaketjujen päässä pakkotyöllä teetetyistä komponenteista.

EU:ssa kaavaillaan jo lainsäädäntöä, joka velvoittaa yritykset selvittämään ja eliminoimaan ihmisoikeusloukkaukset ja ympäristötuhot arvoketjuistaan.

EU:n tulee myös painottaa aiempaa voimakkaammin ihmisoikeuskysymyksiä kauppa- ja investointisopimuksissa. On aika ottaa käyttöön joulukuussa 2020 hyväksytty ihmisoikeuspakotejärjestelmä. Sitä voidaan soveltaa henkilöihin ja yhteisöihin, jotka ovat vastuussa vakavista ihmisoikeusloukkauksista eri puolilla maailmaa.

EU:n uusi pakotejärjestelmä on aikaisempaa nopeampi ja joustavampi. Parlamentti vaati hiljattain, että EU määräisi tällaisia uusia kohdennettuja pakotteita kaikille henkilöille, jotka olivat osallisina tai vastuussa Aleksei Navalnyita vastaan tehdyissä iskuissa.

Myös Yhdysvallat kutsuu Kiinan toimia uiguureja kohtaan kansanmurhaksi. EU:n yhteistyö presidentti Joe Bidenin hallinnon kanssa ihmisoikeuksien puolustamiseksi avaa uusia mahdollisuuksia.

Yhdysvalloilla on pakkotyöllä tuotettujen tuotteiden, muun muassa Xinjiangin puuvillan tuontikielto, ja tällaista on Euroopan parlamentti vaatinut myös EU:lle ottaessaan kantaa uiguurien kansanmurhaan.

EU:n ulkopolitiikan yksimielisyysvaatimus jäsenmaiden kesken on tehnyt siitä hampaatonta. Tulevissa uudistuksissa olisikin siirryttävä päätöksentekoon, jossa riittäisi jäsenmaiden määräenemmistö. Yksittäiset maat eivät voi estää lausuntojen läpimenoa vaikkapa omien taloudellisten intressiensä takia.

EU-maiden enemmistön yhteistä rintamaa olisi jopa Kiinan vaikea ohittaa.

Heidi Hautala

Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja ja europarlamentaarikko (vihr)

Johanna Kohvakka

Tieteen ja teknologian vihreät