Lukijoilta

Laillisuus ja demokratia on varmistettava myös digimaailmassa

Marttiina Sairanen
EU-komissio esittää digitaalisia palveluja koskevassa lakiesityksessään useita tapoja, joilla parannetaan ihmisten perusoikeuksien suojaa verkossa ja luodaan verkkoalustoille nykyistä vahvempi avoimuus- ja vastuullisuusvelvoite, sanoo kirjoittaja.
EU-komissio esittää digitaalisia palveluja koskevassa lakiesityksessään useita tapoja, joilla parannetaan ihmisten perusoikeuksien suojaa verkossa ja luodaan verkkoalustoille nykyistä vahvempi avoimuus- ja vastuullisuusvelvoite, sanoo kirjoittaja.

Muuttunut mediaympäristö uhkaa demokratian perustuksia niin maailmalla kuin myös meillä Suomessa.

Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin liittyneet levottomuudet ovat vain yksi tuore esimerkki sosiaalisen median vaikutuksista demokratiaan ja ihmisten luottamuksen horjumiseen. Väärä tieto leviää helposti netissä ja somealustojen algoritmit entisestään muokkaavat keskustelukulttuuria kärjistämistä ja vastakkainasettelua suosivaan suuntaan.

Digimaailman säännöt ovat pitkään muovautuneet somealustojen omien kaupallisten intressien pohjalta. Näiden alustojen taloudellinen ja yhteiskunnallinen valta on kuitenkin kasvanut niin suureksi, että keskeisimmät säännöt on syytä paaluttaa vahvemmin lainsäädäntöön. Tätä olemme nyt digitaalisia palveluja koskevalla EU-lainsäädännöllä tekemässä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toimin Euroopan parlamentissa teollisuusvaliokunnan pääneuvottelijana, kun digitaalisia palveluita koskevaa tuoretta lakiesitystä aletaan nyt käsitellä. Työsarka on haastava: on reagoitava olemassa oleviin haasteisiin, mutta samalla myös ennakoitava teknologian ja markkinan kehitystä pitkälle tulevaisuuteen.

Edellinen samaa kokonaisuutta koskenut EU-laki on ollut voimassa jo yli 20 vuotta, joten nyt tehtävän sääntelyn on oltava tulevaisuuskestävää.

Digitaalisia palveluja koskevassa lakiesityksessä EU-komissio esittää useita tapoja, joilla parannetaan ihmisten perusoikeuksien suojaa verkossa ja luodaan verkkoalustoille nykyistä vahvempi avoimuus- ja vastuullisuusvelvoite.

Netissä tulee jatkossa noudattaa samoja eurooppalaisia arvoja kuin muussakin elämässä: demokratiaa, sananvapautta, ihmisoikeuksia. Se mikä on yhteiskunnassa laitonta on sitä myös verkossa. Koskien sekä tavaroita, palveluja että sisältöjä.

EU on oikea taso digijättien sääntelyyn, sillä tämän kokoista markkinaa ei ole kellään varaa ohittaa.

Lakiesitys sisältää muun muassa velvoitteita laittoman sisällön poistamiseksi, yrityskäyttäjien jäljitettävyydestä, tavoista riitauttaa yritysten moderointipäätöksiä ja tutkijoiden pääsystä yritysten dataan.

Maailman suurimpana markkinana EU on oikea taso digijättien sääntelyyn, sillä tämän kokoista markkinaa ei ole kellään varaa ohittaa.

Unionin asettamat säännöt ja standardit laajenevat usein myös globaaliksi normiksi. Columbian yliopiston suomalaisprofessori Anu Bradford on nimennyt ilmiön Bryssel-efektiksi – valtiot kopioivat EU-standardeja ja yritykset noudattavat niitä myös unionin ulkopuolella, vaikka juridista velvoitetta siihen ei olisikaan.

Digitaalisia alustoja koskevan sääntelyn ohella merkittävä vaikutus tulevaisuuden demokratiakehitykseen on digitaalisten markkinoiden kirittämisessä kohti laajempaa kilpailua ja eettisyyttä sekä ihmisten kriittisen teknologialukutaidon kehittymisessä. Hyvä koulutus, kansalaisten lukutaito, digiosaaminen ja laadukas vapaa media ovat tärkeimpiä tapoja torjua disinformaatiota, propagandaa ja valeuutisia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vapaat ja rehelliset vaalit sekä tiedotusvälineiden vapaus ovat keskeisiä demokratian pilareita, joita Euroopassakin tulee jatkuvasti puolustaa. Näiden turvaamiseksi komissio on valmistellut Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen sekä kestävämpien demokratioiden rakentaminen.

Sosiaalisessa mediassa piilee myös merkittävä positiivinen demokratiapotentiaali, jos näissä toimissa onnistutaan.

Henna Virkkunen

(kok)

europarlamentaarikko

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.